HYYn halloped-opas

Avoin yliopisto on yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa yliopiston opetusta kaikille, myös muille kuin yliopistossa tutkintoa suorittaville. Avoimen yliopiston opetusta voivat kuitenkin hyödyntää myös tutkinto-opiskelijat. Avoimen yliopiston johtokunnassa vaikuttaa yksi opiskelijaedustaja, jolla on myös henkilökohtainen varajäsen.

Dekanaatiksi kutsutaan dekaanin ja varadekaanien muodostamaa ryhmää.

Erillislaitokset ovat yliopiston yksiköitä, jotka tuottavat erilaisia palveluita koko yliopistolle ja myös yhteiskunnalle laajemmin. Erillislaitoksia ovat mm. Avoin yliopisto, Kielikeskus, Unisport, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto sekä Helsingin yliopistomuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS. Kaikilla erillislaitoksilla on oma johtokunta, joissa on myös opiskelijoiden edustus.

Esli = esityslista

Esityslistassa kerrotaan lyhyesti, mitä kokouksessa tullaan käsittelemään. Yleensä esityslistan mukana tulee myös mahdolliset ennakkomateriaalit. Esityslista pitäisi aina lähettää hyvissä ajoin ennen kokousta, mutta joskus se saattaa tulla muutamaa päivää ennen kokousta. 

 Lyhenne sanoista “hallinnon opiskelijaedustaja”. Halloped-sanaa pyritään välttämään sen epäselvyyden vuoksi, mutta vielä joissakin yhteyksissä tämä sana saattaa vilahtaa! 

Lyhenne Helsingin yliopistosta

Lyhenne Helsingin yliopiston hallituksesta.

Hallitus on yliopiston korkeinta valtaa käyttävä toimielin, jossa on sisäisten jäsenten (ks. kolmikanta) lisäksi yliopistokollegion nimittämä joukko yliopiston ulkopuolisia, monipuolista yhteiskunnallista asiantuntemusta edustavia jäseniä. 13-jäsenisessä hallituksessa on kaksi opiskelijajäsentä. Hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja taloudellisista tavoitteista, hyväksyy merkittävät sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Tarkemmin tehtävät löytyvät yliopistolaista ja yliopiston johtosäännöstä.

Lyhenne Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta

Lyhenne Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta, joka päättää ylioppilaskunnan toimintaa ohjaavista asioista.

Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin ja siten on verrattavissa esimerkiksi eduskuntaan.

Lyhenne Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksesta, joka toteuttaa edustajiston päätöksiä.

Jory = johtoryhmä

 “Jory” johtaa koulutusohjelmaa ja sen puheenjohtajana on koulutusohjelman johtaja. Se hallinnoi ja valmistelee koulutusohjelman opetusta koskevia päätöksiä 

Kansainvälisten asioiden neuvosto on kansainvälisistä asioista vastaavan vararehtorin johtama toimielin, joka kokoaa yhteen tiedekuntien kansainvälisyydestä vastaavat varadekaanit tai dekaanit ja yliopistohallinnon asiantuntijat. Neuvostossa on myös yksi opiskelijaedustaja. Neuvosto vastaa yliopiston kansainvälistymisen kokonaishallinnasta ja linjaa muun muassa kansainvälisistä kumppanuuksista ja koulutusviennistä sekä edistää yliopiston globaalin vastuun toteutumista.

Keskiryhmään kuuluvat yliopistossa töissä olevat tutkijat väitöskirjatutkijat sekä hallinto- ja opetushenkilökunta. Keskiryhmällä on aina edustus esimerkiksi tiedekuntaneuvostoissa ja kollegiossa.

Kielikeskus on yliopiston erillislaitos, joka antaa kieli- ja viestintäopetusta kaikissa tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa, tarjoaa kieli- ja käännöspalveluita ja kehittää ja tutkii kielten opetusta. Kielikeskuksen johtokunnassa toimii kaksi opiskelijaedustajaa varajäsenineen.

Kolmikannassa on edustettuna samanaikaisesti professorit, keskiryhmä ja opiskelijat. Esimerkiksi kollegiossa oleva tasakolmikanta tarkoittaa sitä, että näillä kolmella ryhmällä on sama määrä edustuspaikkoja toimielimessä.

Kaikki opiskelijat opiskelevat jossakin koulutusohjelmassa, joista useimmat on jaettu opintosuuntiin. Kullakin kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä opiskelijaedustajineen, joka kehittää koulutusohjelman opetusta. Koulutusohjelma voi olla yhden tiedekunnan oma tai useamman yhteinen. Kaikilla koulutusohjelmilla on kuitenkin yksi nimetty vastuutiedekunta, johon koulutusohjelma hallinnollisesti kuuluu.

Kuuluvat yliopistopalveluihin. OPA kattaa esimerkiksi opintoneuvonnan, koulutussuunnittelijat ja opintoasiainpäälliköt. 

Palvelukokonaisuus, joka sisältää muun muassa opintoneuvonnan, koulutussuunnittelun, ja opintoasianpäälliköt

Opintoasiainneuvosto on opetusasioista vastaavan vararehtorin johtama toimielin, joka kokoaa yhteen tiedekuntien opetuksesta vastaavat varadekaanit sekä opintohallinnon asiantuntijoita. Opiskelijoita neuvostossa edustavat HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija sekä yksi opiskelijaedustaja. Opintoasiainneuvosto on keskeinen vaikuttamisen paikka, jossa valmistellaan useimmat koko yliopistoa koskettavat opetukseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset ja linjaukset opetuksen kehittämisen prosesseista.

Opiskelijat sijoittuvat paitsi koulutusohjelmiin, useimmissa koulutusohjelmissa myös erikoistuneempiin opintosuuntiin. Opintosuuntiin jakaudutaan joko heti opintojen alussa tai myöhemmin niiden kuluessa.

Opetussuuunitelma laaditaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Se määrittää muun muassa ohjelman tutkintorakenteen ja sen sisältämät opintokokonaisuudet ja yksittäiset opintojaksot osaamistavoitteineen ja arviointimenetelmineen. Opetussuunnitelmasta päättää tiedekuntaneuvosto, mutta opiskelijaedustajana siihen pääsee vaikuttamaan parhaiten koulutusohjelman johtoryhmässä, joka valmistelee opetussuunnitelman tiedekuntaneuvostolle.

Opintopsykologi auttaa esimerkiksi opinnoissa jaksamisen tai opintokyvyn edistämisessä. He myös konsultoivat ja kouluttavat yliopiston henkilökuntaa opiskelijoiden hyvinvoinnin huomioimisessa ja haastavissa ohjaustilanteissa.

Osa tiedekunnista on jakautunut pienempiin toimintayksiköihin, joiden yleisin nimitys on osasto. Monessa tiedekunnassa henkilöstörakenne ja esihenkilösuhteet pohjautuvat osastojakoon. Osastoilla tai muilla tiedekunnan pienemmillä osilla ei ole omaa talousarviota eikä niiden alaisuudessa ole opiskelijoita, vaan osastot käyttävät rahaa tiedekuntaneuvoston päättämissä rajoissa ja opiskelijat kuuluvat aina koulutusohjelmiin.

Kokous on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu tietty määrä äänioikeutettuja osallistujia. Yleensä päätösvaltaisuus toteutuu, kun vähintään puolet kokoukseen kutsutuista äänioikeutetuista on paikalla.

Rehtoraatiksi kutsutaan rehtorin ja vararehtorien muodostamaa ryhmää.

TDK = tiedekunta
TDKN = tiedekuntaneuvosto

“Tdk-neuvosto” johtaa koko tiedekuntaa. Neuvostossa on edustettuna professorit, opettajat ja tiedekunnan tutkijat ja muu henkilökunta. Se tekee lopulliset päätökset esimerkiksi opetussuunnitelmista, aloituspaikoista ja tiedekunnan budjetista.

Yliopistossa on 11 tiedekuntaa, joilla on valta omasta taloudestaan ja opetuksestaan hallituksen ja rehtorin päättämissä rajoissa. Kussakin tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, jossa on opiskelijaedustus. Tiedekunnat päättävät itse jakautumisestaan osastoihin tai muihin pienempiin yksiköihin. Tiedekuntiin rinnastuu erillisenä yksikkönä toimiva Svenska social- och kommunalhögskolan, jonka hallituksessa on myös opiskelijaedustus.

Tieteellinen neuvosto on tutkimusasioista vastaavan vararehtorin johtama toimielin, joka kokoaa yhteen tiedekuntien tutkimusasioista vastaavat varadekaanit ja tutkimuslaitosten johtajat. Väitöskirjatutkijoita (jatko-opiskelijoita/nuoria tutkijoita) neuvostossa edustaa yksi opiskelijaedustaja. Tieteellinen neuvosto kehittää yliopiston yhteisiä tutkimuspolitiikkaan ja tutkimustoimintaan liittyviä asioita, kuten tohtorikoulutusta, tutkijanuraa, tutkimusinfrastruktuureita, strategisia tutkimusalueita, tutkimuksen arviointia sekä tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kaikki tohtoriohjelmat (ks. koulutusohjelma) kuuluvat johonkin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Toisilleen läheiset alat kuuluvat samaan, esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tutkijakouluun. Lisätietoa löydät yliopiston verkkosivuilta.

Opiskelijaedustajista valmistellaan aina valintaesitys opiskelijaedustajista päättävälle toimielimelle. Esitys sanaa käytetään siksi, että valintoja vasta esitetään vahvistettavaksi ja päättävä taho voi tehdä päätöksensä esityksen perusteella tai pyytää asian jatkovalmistelua.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto on yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta (yvv-toiminnasta) vastaavan vararehtorin johtama toimielin, joka kokoaa yhteen tiedekuntien yvv-toiminnasta vastaavat varadekaanit tai dekaanit. Neuvosto on yliopiston yvv-toiminnan johtamisen, strategisen suunnittelun ja toimeenpanon ylin toimikunta, jonka tehtävänä on vahvistaa yliopiston yvv-toiminnan vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä. Opiskelijoita neuvostossa edustaa HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija.

Kollegio on koko yliopistoyhteisön yhteenkokoava toimielin. Siellä professoreilla, keskiryhmällä ja opiskelijoilla on kaikilla 16 edustuspaikkaa. Kollegio päättää esimerkiksi yliopiston hallituksen kokoonpanosta, kanslerista ja vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen. Se kokoustaa muutaman kerran lukuvuodessa ja sillä on lisäksi kevät- ja syysseminaarit, jotka käsittelevät ajankohtaisia aiheita. 

Yliopistopalvelut on yksikkö, jossa kaikki yliopiston hallintohenkilökunta on töissä. Hallintohenkilökunta mahdollistaa kaikkea yliopistomme toimintaa. Yliopistopalvelut jakautuu toimialoihin, joita ovat opetus- ja opiskelijapalvelut henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tutkimuspalvelut, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, tilat ja kiinteistöt sekä yleishallinto. Jokaisella toimialalla on oma toimialajohtajansa. Lisätietoa Yliopistopalveluiden toiminnasta löydät Flammasta.