Kuinka tunnistaa ja ehkäistä häirintää?

2. Miten kiusaamista voidaan ehkäistä?

Kiusaamiselle ja häirinnälle tulee asettaa nollatoleranssi: järjestössä ilmaistaan selkeästi, että sen toiminnassa ja tapahtumissa ei hyväksytä häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä tai rasismia. Kiusaamiseen ja häirintään puututaan heti, asia käsitellään ja tilannetta seurataan. Kaikkia järjestön piirissä olevia opiskelijoita rohkaistaan ottamaan puheeksi kokemansa tai havaitsemansa kiusaamistilanteet. Parhaiten tämä onnistuu, kun järjestön aktiivit, esimerkiksi hallitus, virkailijat ja muut vapaaehtoiset ovat sitoutuneet periaatteeseen. Myös erilaisten tapahtumaturvallisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden esilläpitäminen on tärkeää, sillä se luo sellaista tunnelmaa, että järjestö ja sen jäsenet suhtautuvat vakavasti yhdenvertaisuuden toteutumiseen.


  • Tapahtumiin ja toimintaan on tärkeää luoda suvaitsevaa ja avointa ilmapiiriä 

  • Järjestön piirissä erilaisuutta ymmärretään ja se hyväksytään 

  • Järjestöillä on henkilö, jonka on vastuussa yhdenvertaisuusasioista 

  • Järjestöillä on tavoitteellinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka järjestötoimijat ja jäsenet tuntevat. Suunnitelmasta viestitään aktiivisesti jäseniä, ja suunnitelma koulutetaan järjestötoimijoille. 

  • Tapahtumien järjestelyihin ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt ovat selkeitä, järjestöllä on käytössään turvallisen tilan periaatteet ja tapahtumissa on ongelmatilannehenkilöitä 

  • Tapahtumia järjestettäessä huomioidaan tapahtumien järjestämisen hyvät käytännöt 

  • Kiusaaminen nähdään koko yhteisön ongelmana, ei vain sen kohteeksi joutuneen asiana: puheeksi ottamiseen kannustetaan ja kiusaaminen tuomitaan koko yhteisön voimin. 

  • Kiinnitetään huomiota siihen, miten yhteisössä ryhmäytetään ja tuetaan muihin tutustumista, koskien niin uusia opiskelijoita, hallitusta kuin muitakin aktiiveja 

  • Arvioidaan toimintaa ennalta määrättyjen mittareiden perusteella. 

  • Toiminnasta kerätään palautetta, ja järjestön toimintatapoja selvitetään yhteisillä keskusteluilla. 

  • Tarkistetaan kokouskäytännöt: ovatko ne toimivia, antavatko ne tilaa jokaiselle ilmaista mielipiteensä?  

  • Järjestön hallituksen ja muiden aktiivien kesken laaditaan vuoden aluksi selkeät pelisäännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Ne voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 

  • miten järjestössä työskennellään, mitkä ovat sen toimintatavat 

  • missä kanavissa viestitään, milloin tulee olla tavoitettavissa, vastataan viesteihin 

  • esteistä ja poissaoloista ilmoittaminen hyvissä ajoin 

  • selkeät vastuualueet ja työnjako toimijoiden kesken 

  • myönteisen ja korjaavan palautteen antaminen sekä sen ottaminen vastaan 

  • palautteen kerääminen ja käsittely (sekä jäsenistöltä että hallituksen ja aktiivien kesken kerättävä) 

  • huomaavaisuus: kohdellaan kaikkia kunnioittavasti, tervehditään, kiitetään, ollaan ajoissa, sovitut asiat tehdään aikataulussa, autetaan ja neuvotaan muita tarvittaessa 

  • järjestön viestintä jäsenistölle ja ulospäin on avointa ja ajantasaista