Kuinka tunnistaa ja ehkäistä häirintää?

Site: HYY moodle
Course: Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa
Book: Kuinka tunnistaa ja ehkäistä häirintää?
Printed by: Guest user
Date: Monday, 27 June 2022, 7:57 AM

1. Häirinnän tunnistaminen

Ensimmäinen askel häirintään puuttumisessa on se, että häirintä ja kiusaaminen järjestöissä todella tunnistetaan. Vasta tämän jälkeen voidaan pohtia, miten sitä omassa järjestössä voidaan ennaltaehkäistä ja kuinka mahdollisia kiusaamistapauksia selvitetään.

Häirinnän taustalla on normit ja valtarakenteet. Rakenteet ovat käyttäytymisen, puhumisen ja ajattelun tapoja, joita ylläpidetään usein tiedostamattomasti ja ne ovat osa kulttuuria. Ne määrittelevät, mikä nähdään hyväksyttävänä käytöksenä missäkin tilanteessa ja kenellä on valta määritellä se. Vallan jakautuminen johtaa muun muassa siihen, että tietyntyyppisiä (esimnaisten ja vähemmistöjen) kokemuksia vähätellään useammin ja systemaattisesti. Näin ollen häirintää ei oteta vakavasti. Käytössäännöt muuttuvat, kun näitä rakenteita kyseenalaistetaan ja ne tuodaan näkyväksi. Muutos johtaa usein konfliktiin, kun etuoikeudet tulevat näkyviksi ja niitä kyseenalaistetaan.  

Häirintä ja kiusaaminen on aina ryhmäilmiö ja koko yhteisön ongelma, joka vaikuttaa kaikkiin sen jäseniin. Se ei kosketa ainoastaan kiusaamisen kohdetta, vaan myös kiusaajaa, sivusta seuraajia sekä koko opiskelijayhteisöä ja henkilökuntaa. Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen, opintojen sujumiseen ja opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen. Tutkimusten mukaan kiusaaminen on yhteydessä esimerkiksi masentuneisuuteen, uupumukseen, yksinäisyyden kokemukseen sekä luottamukseen muita ihmisiä kohtaan.


Häirinnän erityispiirteet järjestötoiminnassa: 
 

Millaisia häirintätilanteita järjestöissä tunnistetaan? 

  • Tuttavallisuuteen verhoutuva koskettelu ja kommentointi: “läheisyyskulttuuri” 

  • Juhlimiskulttuurit, erilaisia koodistoja eri tilanteisiin, päihteet, bilelääppiminen 

  • Lääppijät tiedetään, mutta heidän käytökseensä ei osata puuttua 

  • Mustamaalaaminen ja huhut, jotka leviävät somessa tehokkaasti 

  • Seksuaalisesti virittynyt stalkkaaminen, häiriköinti ja painostaminen 

  • Epäsensitiivinen tapa puhua, seksuaaliset ehdottelut, ronski vitsailu 

 

Mikä on erityistä järjestötoiminnassa?

  • Vertaisuus, vapaaehtoisuus, sivutoimisuus, vapaa-aika (ei virallista vastuuta)

  • Toiminta voi olla pistemäistä tapahtumiin tai kampanjoihin osallistumista (ei kiinteitä yhteisöjä tai ryhmiä)

  • Some ja digitaaliset yhteisöt 

  • Juhliminen 

  • Harrastustoiminnan luonteeseen (pelit, leirit, politiikka) liittyvät piirteet 

  • Työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset ja kohderyhmät sekaisin  

2. Miten kiusaamista voidaan ehkäistä?

Kiusaamiselle ja häirinnälle tulee asettaa nollatoleranssi: järjestössä ilmaistaan selkeästi, että sen toiminnassa ja tapahtumissa ei hyväksytä häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä tai rasismia. Kiusaamiseen ja häirintään puututaan heti, asia käsitellään ja tilannetta seurataan. Kaikkia järjestön piirissä olevia opiskelijoita rohkaistaan ottamaan puheeksi kokemansa tai havaitsemansa kiusaamistilanteet. Parhaiten tämä onnistuu, kun järjestön aktiivit, esimerkiksi hallitus, virkailijat ja muut vapaaehtoiset ovat sitoutuneet periaatteeseen. Myös erilaisten tapahtumaturvallisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden esilläpitäminen on tärkeää, sillä se luo sellaista tunnelmaa, että järjestö ja sen jäsenet suhtautuvat vakavasti yhdenvertaisuuden toteutumiseen.


  • Tapahtumiin ja toimintaan on tärkeää luoda suvaitsevaa ja avointa ilmapiiriä 

  • Järjestön piirissä erilaisuutta ymmärretään ja se hyväksytään 

  • Järjestöillä on henkilö, jonka on vastuussa yhdenvertaisuusasioista 

  • Järjestöillä on tavoitteellinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka järjestötoimijat ja jäsenet tuntevat. Suunnitelmasta viestitään aktiivisesti jäseniä, ja suunnitelma koulutetaan järjestötoimijoille. 

  • Tapahtumien järjestelyihin ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt ovat selkeitä, järjestöllä on käytössään turvallisen tilan periaatteet ja tapahtumissa on ongelmatilannehenkilöitä 

  • Tapahtumia järjestettäessä huomioidaan tapahtumien järjestämisen hyvät käytännöt 

  • Kiusaaminen nähdään koko yhteisön ongelmana, ei vain sen kohteeksi joutuneen asiana: puheeksi ottamiseen kannustetaan ja kiusaaminen tuomitaan koko yhteisön voimin. 

  • Kiinnitetään huomiota siihen, miten yhteisössä ryhmäytetään ja tuetaan muihin tutustumista, koskien niin uusia opiskelijoita, hallitusta kuin muitakin aktiiveja 

  • Arvioidaan toimintaa ennalta määrättyjen mittareiden perusteella. 

  • Toiminnasta kerätään palautetta, ja järjestön toimintatapoja selvitetään yhteisillä keskusteluilla. 

  • Tarkistetaan kokouskäytännöt: ovatko ne toimivia, antavatko ne tilaa jokaiselle ilmaista mielipiteensä?  

  • Järjestön hallituksen ja muiden aktiivien kesken laaditaan vuoden aluksi selkeät pelisäännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Ne voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita: 

  • miten järjestössä työskennellään, mitkä ovat sen toimintatavat 

  • missä kanavissa viestitään, milloin tulee olla tavoitettavissa, vastataan viesteihin 

  • esteistä ja poissaoloista ilmoittaminen hyvissä ajoin 

  • selkeät vastuualueet ja työnjako toimijoiden kesken 

  • myönteisen ja korjaavan palautteen antaminen sekä sen ottaminen vastaan 

  • palautteen kerääminen ja käsittely (sekä jäsenistöltä että hallituksen ja aktiivien kesken kerättävä) 

  • huomaavaisuus: kohdellaan kaikkia kunnioittavasti, tervehditään, kiitetään, ollaan ajoissa, sovitut asiat tehdään aikataulussa, autetaan ja neuvotaan muita tarvittaessa 

  • järjestön viestintä jäsenistölle ja ulospäin on avointa ja ajantasaista