Viestintä

1. Viestintä

1.1. Sosiaalinen media

Facebook-sivu

  • Nykyisin yhä harvempi opiskelija käyttää Facebookia säännöllisesti.
  • Seuraajien ja tykkääjien kerryttäminen uusille sivuille hidasta.
  • Tarjoaa toistaiseksi parhaimman alustan tapahtumien julkaisuille.
    • Mahdollisuus kutsua jäseniä tapahtumiin.
  • Sivun julkaisuja voi seurata myös ne, joilla ei ole Facebook-tiliä
  • Julkaisujen täytyy olla riittävän säännöllisiä, jotta algoritmi näyttää sisältöä jäsenille.
  • Hyviä käytäntöjä:
    • Mahdollisuus viestiä esimerkiksi alumneille.
    • Kuvat ja videot lisäävät sitoutumista julkaisuihin.

Facebook-ryhmä

  • Kohtaa samoja haasteita kuin Facebook-sivu.
  • Tavoittaa helpommin ryhmään kuuluvia jäseniä, ei niin paljoa algoritmin armoilla.
  • Mahdollistaa myös jäsenten välistä vuorovaikutusta.
  • Suljettuja ryhmiä voi lukea vain, jos on tili ja on hyväksytty ryhmään.
  • Hyviä käytäntöjä:
    • Facebook-sivun julkaisuja voi jakaa ryhmään, jolloin jäsenet varmemmin näkevät ne.

Instagram

  • Instagram on yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista.
  • Kuvavirta on tällä hetkellä hyvin kuratoitu, joten kannattaa panostaa julkaistavien kuvien ulkoasuun sekä tiiviiseen ilmaisuun teksteissä.
  • Mahdollista viestiä hyvin erilaisista aiheista, mutta julkaisuja ei voi tehdä ilman kuvia.
  • Storyt mahdollistaa 24 h näkyvillä pysyvän kuvavirran, joka tavoittaa tilin seuraajat todennäköisimmin.
  • Instagram-sivu on nähtävissä myös heille, joilla ei ole tiliä.

Whatsapp

  • Whatsapp tarjoaa mahdollisuuden perustaa keskusteluryhmän tai vastaanottajalistan. Ohjeet löydät esimerkiksi täältä.
  • Keskusteluryhmässä kaikki näkevät toisensa ja voivat lähettää yhteiseen keskusteluun viestejä.
    • Toimii hyvin esim. hallituksen sisäisessä keskustelussa.
  • Vastaanottajalistalla vastaanottajat eivät näe toisiaan vain ainoastaan listan luojan nimen ja numeron.
    • Mahdollisuus käyttää esimerkiksi jäsenille tiedottamiseen.
    • Vastaukset tulevat vain listan ylläpitäjälle.
  • Koska Whatsapp toimii puhelinnumeron kautta, on hyvä pohtia, tulisiko yhdistyksellä olla esimerkiksi erillinen numero vastaanottajalistaa varten, muussa tapauksessa jäsenten puhelinnumerot ovat virkailijan omassa puhelimessa ja mahdollisuus väärinkäytöksille kasvaa.

Telegram

  • Telegram on kuin Whatsapp, mutta mahdollistaa keskusteluun liittymisen ilman, että puhelinnumero tulee kaikkien tietoon.
    • Keskusteluryhmään on mahdollista liittyä linkin kautta.
  • Ryhmäkeskusteluissa ylläpitäjä voi rajoittaa sitä, voivatko jäsenet lähettää viestejä, liittää jäseniä, tehdä äänestyksiä ja niin edelleen.
  • On mahdollista tehdä sekä keskusteluja, jotka toimivat tiedotuskanavina ja vain tietyillä ihmisillä on mahdollista lähettää viestejä, sekä luoda keskusteluryhmiä, joissa jäsenet voivat keskustella yhdessä.
  • Keskusteluita ei näe, ellei tee tiliä ja liity keskusteluun.
  • Tutustu lisää täältä.

Discord

  • Discord on alun perin luotu videopeliyhteisöille, mutta soveltuu myös järjestön viestintään.
  • Mahdollista luoda eri kanavia tarpeen mukaan.
    • Esim yksi yhdistyksen tiedottamiselle ja yksi kahvipöytäkeskustelulle jäsenten kesken.
  • Alusta mahdollistaa viestien lisäksi puhelut ja videopuhelut ryhmille.
  • Toimii parhaiten jäsenten virtuaalisena hengailutilana.
  • Vaatii rekisteröitymisen.
  • Tutustu lisää täältä.


Muut alustat
  • Mainittujen alustojen lisäksi etenkin sosiaalisessa mediassa kehittyy uusia sovelluksia säännöllisesti.
    • Niiden kohdalla on hyvä miettiä mitä lisäarvoa alusta tuo yhdistykselle ja paljonko sen ylläpito vie aikaa.
    • Esimerkiksi nyt (kevät 2022) Suomessa trendaava Tiktok on puhtaasti algoritmiin perustuvan syötteen takia vaikea paikka viestiä jäsenille esim. tulevista tapahtumista. Sitä voi kuitenkin käyttää mahdollisesti muuhun viestintään.
  • Erilaisia viestintätapoja kannattaa kokeilla, mutta keskittää viestintä vain pariin pääkanavaan, jotta jäsenten on helppoa seurata viestintää.