Tapahtumat
8. Akateemiset perinteet
8.1. Akateemiset vuosijuhlat
Akateemiset vuosijuhlat ovat oiva syy pukeutua paremmin ja kutsua niin alumnit, yhteistyöjärjestöt kuin nykyiset jäsenet juhlimaan yhdistystä ja nauttimaan illasta yhdessä. Vuosijuhlissa on tietyt, usein toistuvat asiat, jotka on lueteltu alla. Huomaathan, että jokaisella järjestöllä on myös omia perinteitä, joten ohjeet ovat vain suuntaa antavia.
Kokonaisuudessaan akateemiset vuosijuhlat jossain päärin muistuttavat muita pöytäjuhlia, mutta ovat niitä tyylikkäämmät. Jos konsepti on vieras, kannattaa tutustua sitsikulttuuriin omassa osiossaan.
Tervehdykset
Varsinainen pöytäjuhla
Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.
Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Pöytäavecin määritelmä riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Juhlasalissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että lippu tai liput saapuvat airutsaattuessa saliin. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan. Pöydässä on hyvä tervehtiä pöytätovereita ja olla huomaavainen heitä kohtaan.
Ohjelma
Jokaiselle paikalle on yleensä jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma. Perinteisiä ohjelmanumeroita akateemisissa vuosijuhlissa ovat juhlapuhe, puhe yliopistolle ja esimerkiksi mahdollisten kunnianosoitusten jakaminen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai oikeastaan mitä vain järjestön näköistä.
Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.
Laulut
Koska laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria, illallisella yleensä myös lauletaan. Laulujen sanat löytyvät pöytiin jaetusta ohjelmalehtisestä. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat. Vuosijuhlien laulut ovat yleensä virallisempia ja asiallisempia kuin sitsilaulut.
Juhlan alussa yleensä kerrotaan, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.
Illallinen
Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan yleensä pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun.
Vuosijuhlilla kolmen ruokalajin illallinen on tyypillisesti sitsiruokaa parempaa, mikä näkyy myös illalliskortin hinnassa. Jos vuosijuhlat vietetään ravintolassa tai vastaavassa tilassa, ruokatarjoilut on sovittu keittiön kanssa. Vuosijuhlat voi toki järjestää juhlallisesti myös esimerkiksi Alina-salissa tai muussa opiskelijajärjestöille suunnatussa juhlatilassa. Tällöin voi pohtia ruokien hankkimista esimerkiksi catering-palvelun kautta.
Samoin kuin muissa pöytäjuhlissa, myös vuosijuhlilla on hyvä huomioida ruokavaliot ja varmistaa, että korvaavat ruoat ovat mahdollisimman maittavia.
Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu tyypillisesti kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan yleensä alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu yleensä ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa monissa tapauksissa ostaa lisää siten, että ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan.
Juhlanjärjestäjän on myös hyvä varmistaa, että alkoholiton versio on sopivan juhlava ja tarjolla on muutakin kuin vettä alkoholittomana vaihtoehtona.
Vuosijuhlien toimihenkilöt
Seremoniamestari/vuosijuhlamestari/vuosijuhlamarsalkka/tms. on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on koko ajan perillä juhlan aikataulusta ja siinä pysymisestä. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös usein kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnistaa yleensä juhlasauvasta tai vuosijuhlamestarin nauhasta.
Vuosijuhlamestarin apuna toimii usein airuita. Sen lisäksi, että airuet saattavat lipunkantajan tai lipunkantajien vanavedessä lipun tai liput juhlasaliin juhlan alkaessa ja pois juhlan päättyessä, he usein päivystävät tilan ovilla tilaisuuden alkaessa ja päättyessä. Airuet kantavat joko sinivalkoista Suomen lipun airutnauhaa, osakuntanauhaa tai tiedekuntajärjestön nauhaa. Koska airutnauhan ei järjestönauhan tapaan tule koskea paljaaseen ihoon, joutuvat airuet usein tehtävänsä ajaksi pukemaan iltapukunsa päälle esimerkiksi jakun.