Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Häirintää, syrjintää ja kiusaamista pystytään ehkäisemään parhaiten järjestön kulttuuria kehittämällä. Avoimessa ja moninaisuutta kunnioittavassa kulttuurissa jokainen jäsen voi osallistua toimintaan omana itsenään. Tällaista ilmapiiriä voi luoda usealla tavalla.

Järjestö voi vakiinnuttaa yhdenvertaisuutta tukevia toimintatapoja ja käytänteitä. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi

• yhdenvertaisuusvastaavan viran perustaminen järjestöön,
• yhdenvertaisuussuunnitelman luominen,
• turvallisemman tilan periaatteiden luominen ja
• tapahtumaturvallisuudesta huolehtiminen.

Tehdyistä toimenpiteistä ja luoduista pelisäännöistä täytyy viestiä säännöllisesti kaikille järjestön jäsenille. Jäsenet täytyy myös sitouttaa yhteisiin yhdenvertaisuustoimiin. Kun jäsenistö ymmärtää toiminnan tarkoituksen ja on saanut osallistua prosessiin, voidaan luoda pysyvämpää toimintakulttuurin muutosta. Yksipuoliset käskyt harvoin saavat koko yhteisöä mukaan.

Yhteisten pelisääntöjen lisäksi järjestössä tulee kiinnittää huomiota ryhmäyttämiseen ja kannustaa jäseniä ystävälliseen kanssakäymiseen. Järjestön toiminnassa onkin hyvä huolehtia siitä, että kaikki huomioidaan tasavertaisesti. Tämä on erityisesti järjestötoimijoiden ja hallituksen tehtävä. Muiden huomioiminen ei ole vaikeaa, vaan se tarkoittaa kaikkien tervehtimistä, kiittämistä ja mukaan ottamista. Jos joku esimerkiksi istuu yksin tai pysyy pitkään hiljaa, voi häneltä vaikkapa kysyä hänen mielipidettään tai pyytää osallistumaan aktiviteettiin.

Miten häirintää voidaan ehkäistä järjestön sisäisten prosessien avulla?

Järjestön hallituksen ja aktiivien työskentelyn edistämiseksi kannattaa luoda yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Tämä selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja vähentää konfliktien syntymistä. Toimintatavat voivat käsitellä esimerkiksi:

• Miten järjestössä työskennellään?
• Mitkä ovat järjestön toimintatavat?
• Millaisia ovat järjestön kokouskäytännöt?
• Millaisia vastuualueita järjestössä on ja miten työt on jaettu toimijoiden kesken?
• Miten järjestössä viestitään?
• Milloin toimijan pitäisi olla tavoitettavissa?
• Milloin viesteihin pitäisi vastata?
• Mihin mennessä toimijan pitäisi ilmoittaa esteestä tai poissaolosta?
• Miten järjestössä kerätään palautetta?
• Miten ja missä palautetta kerätään?
• Miten palautetta käsitellään?
• Miten palautetta hankitaan jäsenistöltä, hallitukselta ja muilta aktiiveilta?

On myös tärkeää luoda järjestölle oma prosessi häirintätilanteiden ja muun epäasiallisen käytöksen varalle. Usein järjestöt korostavat, että heidän toiminnassaa on nollatoleranssi häirinnän ja syrjinnän suhteen. Nollatoleranssin julistaminen ei kuitenkaan itsessään merkitse mitään, ellei sen tueksi ole olemassa konkreettisia toimenpiteitä. Kaikkien järjestön jäsenten on tärkeä tietää, miten häirintään puututaan ja miten näkemästään tai kokemastaan voi ilmoittaa. Järjestöllä täytyy olla siten myös selkeä toimintaprosessi tilanteiden käsittelyyn. Voit lukea lisää tapausten käsittelystä ja prosesseista tämän oppaan kohdassa häirintätapausten ratkaiseminen järjestössä.