Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa

Ensimmäiseksi järjestö valitsee kuka tai ketkä käsittelevät häirintäilmoituksia ja selvittävät ilmenneet tapaukset. Useissa HYYn piirissä toimivissa järjestöissä tilanteet käsittelee joko yhdenvertaisuusvastaava tai häirintäyhdyshenkilö. Yhdenvertaisuusvastaavan ja häirintäyhdyshenkilön raja voi olla häilyvä, mutta virkojen on tarkoitus olla erilaisia. Yhdenvertaisuusvastaava huolehtii laajasti yhdenvertaisuuden edistämisestä järjestössä, minkä lisäksi virkaan voi kuulua myös häirintätilanteiden selvittämistä. Häirintäyhdyshenkilön pääasiallisena tehtävänä taasen on keskittyä hoitamaan häirintätilanteita. Hän antaa neuvoja ja tukea häirintää, syrjintää, kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua kohdanneille opiskelijoille.

Lisäksi järjestössä olisi hyvä miettiä etukäteen, kuka käsittelee mahdollisia ilmoituksia häirintätilanteiden selvittäjästä tai hallituksen jäsenestä. Esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja voi tällöin ottaa asian selvittämisen vastuulleen.

Toiminnan periaatteet

Olipa järjestössä sitten yhdenvertaisuusvastaava tai häirintäyhdyshenkilö, täytyy tehtävälle luoda selkeät puitteet ja ohjeet toiminnalle. Laadituista periaatteista kerrotaan myös yhteydenottajille. Tässä esimerkkinä HYYn häirintäyhdyshenkilöiden toimintaperiaatteet.

• Tilannetta selvitetään keskustelemalla:
• Häirintäyhdyshenkilö pyrkii keskustelemalla tukemaan häirintää kokenutta ja yhteydenottajan tahdosta mahdollisesti selvittämään tapahtunutta tilannetta. Yhteydenottajalle on keskeistä osoittaa ymmärrystä. Vaikka tilanne ei olisikaan ollut häirintää, on kokemus voinut olla henkilölle raskas.
• Jos tilannetta selvitetään, häirintäyhdyshenkilö voi olla yhteydessä toiseen osapuoleen ja auttaa keskustelun fasilitoinnissa osapuolten välillä.
• Häirintäyhdyshenkilö kuuntelee kumpaakin osapuolta ja pyrkii tukemaan heitä ratkaisun löytämisessä, mutta ei ratkaise tilanne heidän puolestaan.
• Häirintäyhdyshenkilö on puolueeton:
• Häirintäyhdyshenkilö on neutraali osapuoli konfliktissa, eikä asetu kummankaan puolelle. Vaikka on tärkeää osoittaa empatiaa häirintää kohdanneelle, ei vastapuolta tule tuomita, vaan myös kuulla hänen näkökulmansa.
• Häirintäyhdyshenkilö toimii luottamuksellisesti.
• Yhteydenotoista, ilmoituksista ja niiden selvittämisestä ei lähtökohtaisesti kerrota ulkopuolisille, eikä mitään ei säilytetä kirjallisesti. Jos asian selvittäminen vaatii ulkopuolisten konsultointia tai muiden henkilöiden tuomista mukaan, tästä tulee kertoa asianomaisille ja pyytää heiltä lupa.
• Häirintäyhdyshenkilö ei jaa rangaistuksia:
• Häirintätilanteiden selvittäjä ei toimi tuomarina tai etsi syyllisiä. Häirintäyhdyshenkilö ei ole auktoriteetti, joka päättää, onko häirintää tapahtunut vai ei. Jos häirinnästä syytetty on esimerkiksi rikkonut järjestön sääntöjä tai turvallisemman tilan periaatteita siten, että rikkomuksesta halutaan antaa sanktio, sen asettaa järjestön hallitus. Rikosepäilyissä ohjataan heti kääntymään poliisin tai Rikosuhripäivystyksen puoleen.
• Aina tilanteita ei saada ratkaistua:
• Häirintäkokemukset eivät ole koskaan samanlaisia, eikä kaikkiin tilanteisiin sopivia sääntöjä ole. Joskus tilanteisiin ei saada yhteydenottajaa tyydyttävää ratkaisua. Tämä ei tarkoita sitä, että häirintäyhdyshenkilö olisi epäonnistunut tehtävässään. Häirintää kokeneen hyvinvointia voi parantaa jo pelkällä keskustelulla.
• Kaikkia tilanteita ei kannatakaan yrittää ratkaista järjestön puolesta. Jos kaksi henkilöä ovat riitautuneet keskenään järjestön toimintaan liittymättömistä syistä, heitä tulee kannustaa selvittämään omat välinsä ja käyttäytymään järjestön toiminnassa asiallisesti toisiaan kohtaan.
• Vaikeissa tilanteissa ei tarvitse jäädä yksin:
• Häirintäyhdyshenkilö voi tarvittaessa ohjata osapuolet muiden avuntarjoajien pariin ja konsultoida esimerkiksi yliopiston tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöitä. Häirintäyhdyshenkilön on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

 

Vähemmistöjen kohtaama häirintä

Joskus järjestötoimijat kohtaavat tilanteita, joissa tapahtuu esimerkiksi rasistista tai seksuaalista häirintää. Häirintää kokenut voi olla tottunut kohtaamaansa käytökseen ja kokea, ettei häirinnästä ilmoittaminen muuta mitään. Hän ei välttämättä myöskään koe häirinnästä ilmoittamisen olevan turvallista, jos on mahdollisuus sille, että hänen kokemustaan vähätellään tai ei uskota. Näin voi tapahtua esimerkiksi tilanteissa, joissa selvittäjä ei kuulu vähemmistöryhmään, eikä siten tiedä millaista on kokea esimerkiksi rasistista häirintää.

Tilanteen selvittäjän on oltava hyvin sensitiivinen ja tietoinen omista etuoikeuksistaan. Häirintäyhdyshenkilö ei välttämättä itse tiedä, millaista häirintää esimerkiksi naiset tai vähemmistöt kohtaavat. Häirinnästä ilmoittaneen kokemusta ei tule kyseenalaistaa, vähätellä tai selitellä. Häntä pitää tukea, ja on pyrittävä toimimaan hänen tahtonsa mukaan jatkotoimenpiteissä.

Vähemmistön jäsenelle häirintätilanteet voivat olla erityisen kuormittavia vähemmistöstressin vuoksi. Vähemmistöstressillä tarkoitetaan henkistä kuormitusta, joka syntyy syrjinnästä tai sen pelosta. Empaattisella kohtaamisella ja häirintätilanteen asiallisella käsittelyllä voidaan tukea häirintää kohdanneen hyvinvointia.

Kuuntelemisen taito

Häirintätilanteiden selvittäjä tarvitsee vuorovaikutustaitoja ja kykyä kuunnella. Yhteydenottajat täytyy kohdata empaattisesti ja läsnäolevasti. Kuunteleminen on taito, jota voi kehittää. Tässä vinkkejä aktiiviseen kuunteluun:

• Huomioi sanavalinnat ja eleet. Kuuntele toista aktiivisesti ja osoita se esimerkiksi lyhyillä ilmaisuilla ja katsomalla silmiin.
• Ole empaattinen, kiitä ja kannusta toista oman näkökulmansa kertomisesta.
• Älä keskeytä, vaan keskity kuuntelemaan toista henkilöä.
• Älä epäile tai tuomitse. Vaikkei tilanne sinusta olisi ollut häirintää tai asiatonta käytöstä, kunnioita toisen kokemusta. Älä vähättele tai kyseenalaista hänen kokemustaan.
• Hyväksy toisen tunteet ja valinnat. Luota ihmisten omaan kykyyn arvioida tilannetta.
• Siedä hiljaisuutta äläkä kiirehdi täyttämään sitä. Anna toisen henkilön miettiä ja vastata rauhassa.
• Kysy tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä ja varmista, että olet ymmärtänyt kuulemaasi oikein.

Lue lisää: Näin opit paremmaksi kuuntelijaksi sekä Minä keskustelijana ja kuuntelijana