Järjestöopas [KESKEN]

Taloudenhoitaja maksaa yleensä yhdistyksen laskut, vie myyntituotot pankkiin, säilyttää yhdistyksen käteiskassaa ja kerää tositteet. Käytännön rahaliikenne vaatii silti yhdistyksen osalta enemmän kuin henkilökohtaisen talouden hallinta. Seuraavassa esityksessä esitellään sitä, miten yhdistyksen rahaliikenne käytännössä tapahtuu.

Pankkitili

• Rekisteröityneellä yhdistyksellä voi ja kannattaa olla oma pankkitili.
  • Palveluntarjoajien hintoja ja palveluita kannattaa vertailla.
• Tilinkäyttöoikeudet myönnetään vuosittain hallituksen kokouksessa.
  • Oikeudet on myönnetty usein esim. taloudenhoitajalle ja puheenjohtajalle.
  • Pankki vaatii tarkastetun ja allekirjoitetun pöytäkirjan tai pöytäkirjaotteen tilinkäyttöoikeuksien myöntämisestä.
  • Pöytäkirjassa on oltava oikeutetun koko nimi ja henkilöllisyystunnus.

Menojen hyväksyminen

• Menot on hyväksyttävä hallituksen kokouksessa, vaikka taloudenhoitaja huolehtii maksamisesta.
  • Hallitus on vastuussa taloudenpidosta yhdistyksen kokoukselle.
  • Vahingonkorvausvastuu koskee koko hallitusta.
• Hallitus voi myös delegoida pienet hankinnat taloudenhoitajan vastuulle.
  • Usein annetaan esim. valtuutus hyväksyä menot tiettyyn euromäärään asti.
• Jos meno on pieni tai ennakoimaton mutta välttämätön, hyväksyminen voidaan tehdä jälkikäteen.
• Vuokrasta, keskusliittojen jäsenmaksuista ym. ei tarvitse joka maksun kohdalla erillistä päätöstä, sillä niihin kuluihin yhdistys on sitoutunut aiemmin.
  

Tositteet

• Jokaisesta menosta on oltava tosite, usein käytännössä ostokuitti, josta on selvittävä seuraavat asiat:
  • Mihin rahaa on käytetty
  • Paljonko rahaa on käytetty
  • Kenelle maksettiin
  • Milloin maksettiin
• Osoittaa, että hallituksen hyväksymä meno todella tapahtui.
• Liitetään kirjanpitoon.

Esimerkiksi yksi ja helpoin tapa on laatia järjestölle valmis kuluselvityspohja-A4, johon kuitti kiinnitetään. Usein maksu tapahtuu jonkun yhdistyksen jäsenen omasta pussista, ja tätä varten kuluselvityslomakkeessa on syytä olla kohdat myös kulun korvaamiselle, vähintään tilinumero johon summa voidaan maksaa takaisin. 

Tositteet liitetään kirjanpitoon siten, että tositteeseen merkitään juokseva numerointi, joka vastaa kirjanpidon pääkirjassa olevaa liiketapahtuman numerointia. Jos esimerkiksi kirjanpito-ohjelma Tilittimellä merkitään liiketapahtuma, kuten käteisosto kirjanpitoon, joutuu samalla antamaan sille numeron. Tämä juokseva numero (1, 2, 3, 4...) kirjataan myös tositteeseen kynällä jonka merkintää ei voi pyyhkiä pois. Tositteet järjestetään sitten numerojärjestykseen tilikauden mappiin. Paperittomassa kirjanpidossa tositteet skannataan vakiotiedostomuodossa ja tiedostot nimetään numeroinnin mukaan ja kootaan yhteen tiedostokansioon. 

Verotus

• Yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta on lähtökohtaisesti verovapaata.
  • Verohallinnon määritelmän yleishyödyllisestä yhdistyksestä löydät täältä.
• Jäsenmaksuista, osingoista, koroista, lahjoituksista ja avustusten kautta saatu tulo on verovapaata.
• Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta.
• Epäselvissä tapauksissa on hyvä olla yhteydessä Verohallinnon yhteisöille suunnattuun puhelinpalveluun.

Tulovero

• Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa muusta kuin elinkeinotoiminnasta.
• Elinkeinotoiminta tähtää taloudelliseen voittoon, sitä harjoittaa esim. yritykset.
• Yhdistyksen elinkeinotoiminnaksi ei lasketa:
  • Arpajais-, myyjäis-, kilpailu- tai huvituottoa, silloin kun tulo on tullut yhdistyksen tapahtumassa. Myöskään tapahtumista saatua myynti- tai tarjoilutuloa ei lasketa elinkeinotoiminnaksi.
  • Jäsenlehdistä ja muista yhdistyksen tarkoitusta edistävistä julkaisuista saatua tuloa.
  • Merkkien, korttien, viirin yms. myynnistä saatua tuloa.
  • Bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
• Lisää tietoa aiheesta Verohallinnon sivuilla.

Arvonlisävero

• Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu arvonlisäverosta, jos se ostaa tuotteen tai palvelun, joka liittyy yleishyödylliseen toimintaan.
• Laajemmin arvonlisäverotuksesta yhdistyksiin löydät verottajan sivuilta.