Miten kiusaamistapausta voi selvittää järjestössä?

Päättäkää etukäteen, ketkä järjestössä käsittelevät luottamukselliset yhteydenotot ja mahdolliset kiusaamistapaukset. Suositeltavaa on, että yhdenvertaisuusvastaava käsittelee ne yksin tai vaihtoehtoisesti yhdessä järjestön puheenjohtajan kanssa. Viestikää jäsenistöä selkeästi siitä, kuka käsittelee yhteydenotot, ne tulee käsitellä aina ehdottoman luottamuksellisesti!  

  • Kiusaamisepäilyjen ilmetessä selvitä, mitä on tapahtunut, milloin ja keitä on ollut paikalla.   

  • Muista, ettei tehtäväsi ole toimia tuomarina tai etsiä syyllisiä, vaan toimit tukihenkilönä, joka tarjoaa keskusteluapua. 

  • Häirintäyhdyshenkilö kuuntelee ja kertoo tarvittaessa saatavilla olevista palveluista, mutta ei ratkaise tilanteita. 

  • Mikäli yhteydenottaja haluaa selvittää tilanteen, yhdyshenkilö auttaa tapaamisen järjestämisessä ja neuvoo siihen valmistautumisessa tai asian eteenpäin viemisessä. 

  • Häirintäyhdyshenkilö on puolueeton, eikä esitä arvolatautuneita kommentteja tai tee oletuksia. 

  • Tapaamiset ovat ehdottoman luottamuksellisia. Mitään ei kirjata ylös, eikä arkistoida. Kaikki toimenpiteet tehdään vain häirintää kokeneen suostumuksella. 

  • Häirintäyhdyshenkilö ei ole auktoriteetti, joka päättää, onko häirintää tapahtunut vai ei. 

  • Häirintäkokemukset eivät ole koskaan samanlaisia, joten kaikkiin tilanteisiin sopivia sääntöjä ei ole. 

  • Yhdyshenkilön tulee välttää lokerointia ja arvolatautuneita kommentteja. 

  • Häirintää kokeneen hyvinvointia voi parantaa, vaikka häirinnästä syytettyyn ei oltaisikaan yhteydessä. 

  • Ei välttämättä ole tarpeen määritellä, onko kyseessä häirintä vai jokin muu ikävä tilanne. 

  • Älä yritä selittää tilannetta häirintää kokeneelle (“tämä varmaan sattui koska...”) 

  • Joskus tilanteisiin ei saada yhteydenottajaa tyydyttävää ratkaisua. Tämä ei tarkoita, että yhdyshenkilö olisi epäonnistunut tehtävässään. 

  • Muista, että yksin ei tarvitse jäädä! Kannattaa pyytää tukea ja neuvoja esimerkiksi yliopiston tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöiltä. Jos et ole varma, kenen puoleen kääntyisit, voita aina kysyä neuvoa häirintäyhdyshenkilöiltä. Pääasia on, että tilanteeseen puututaan.   

 

Onnistunut tukiprosessi on parhaimmillaan voimauttava, vaikka tilanne päättyisi siihen, ettei häirintätilannetta koskaan selvitetä virallisesti tai selvityksessä katsottaisiin, ettei häirintää ole tapahtunut. 

 

Ymmärtävän kuuntelun ja keskustelun taito: 

  • Huomioi äänenpainoja, tunnetilat ja sanavalinnat. Eleet ja olemus on myös tärkeää huomioida. 


Palauttaminen ja yhteenvedot:
 

  • Ymmärsin, että... Olenko ymmärtänyt oikein? 
  • Ajattelen, että se mitä kerrot... Miten itse ajattelet? 

  • Tähän mennessä olemme puhuneet... Oliko jotain, mitä olen unohtanut? 


Tärkeää kuuntelemisessa: 

  • Minä kestän kuunnella 
  • Luo turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri

  • On tärkeää, että henkilö tulee nähdyksi ja kuulluksi 

  • Hiljaisuus on ok 

  • Hyväksy tunteet 

  • Tunteiden sanoittaminen on sallittua 

  • Ei tarvitse aina tietää, mitä sanoa 

  • Luotetaan häirintää kokeneen omaan kykyyn arvioida tilannetta 

  • Älä epäile tai tuomitse! 

  • Kiitä ja kannusta 

  • “Mitä tapahtuu, jos kerron sinulle” 

 


Keskustelutilaisuus kiusaajan ja kiusatun kesken: 

Tulee järjestää vain silloin kun järjestäjä on pätevä ja saanut sovittelukoulutuksen 

Apuna voit käyttää tätä runkoa: 

  • Tarjoa osapuolille mahdollisuus tuoda mukanaan yksi (1) tukihenkilö.   

  • Valmistele keskustelulle lyhyt runko, esimerkiksi: ”Mitä on tapahtunut ja miksi? Miltä se on tuntunut ja kuinka se on vaikuttanut elämään? Mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta tilanne korjaantuu?”   

  • Huolehdi, että tapaaminen on rauhallisessa paikassa ja että kaikki saavat puhua keskeyttämättä, mutta asiallisesti   

  • Kuuntele osapuolten omat näkemyksensä. Älä valitse puolia, ja säilytä ammatillinen objektiivisuus. Säilytä luottamus molempiin osapuoliin puolueettomana välittäjänä. Tietyn ammatillisen etäisyyden pitäminen ja tunteiden järkevä hallitseminen mahdollistaa tämän.   

  • Pysyttele itse neutraalina, yritä saada mahdollinen kiusaaja hahmottamaan toimintansa asiattomuus ja kiusatun kokemus   

  • Esitä kysymyksiä, pyri ohjaamaan keskustelua eteenpäin, jos se tuntuu jumiutuvan paikalleen   

  • Lopuksi voidaan sopia yhteisistä “pelisäännöistä” tai tarvittavista muutoksista sekä seurannasta   

  • Jälkiseurannassa tarkastellaan tilannetta: onko epätoivottu käytös loppunut, miten on palattu normaaliin ja mitä muutoksia järjestön toimintatapoihin kannattaa tehdä.  

 

Last modified: Friday, 8 November 2019, 4:10 PM