Yliopistohallinnon dokumentteja ja käsitteitä


Bläddra i ordlistan med hjälp av detta index

Special | A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö | ALLA

Sida:  1  2  (Nästa)
  ALLA

J

Johtosääntö

Helsingin yliopiston johtosääntö määrittelee, kuinka yliopisto toimii: Hallintorakenteen, eri johtajien ja toimielinten tehtävät, kelpoisuusvaatimukset eri virkoihin, ruotsin kielen aseman yliopistolla ja paljon muuta. Ylimmän johtosäännön lisäksi opiskelijalle tärkein toimintaa ohjaava asiakirja on tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö, johon opiskelijaedustajan kannattaa ehdottomasti tutustua. Johtosäännöstä päättää hallitus, ja sitä uudistettaessa pidetään laajat kommenttikierrokset muun muassa tiedekuntaneuvostoissa.


K

Kolmikanta

Yliopiston hallintoelimissä on pääsääntöisesti edustettuna kolme yliopistolaissa (15 §) määriteltyä yliopistoyhteisön ryhmää: 1) professorit, 2) ”keskiryhmä” eli muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö, joka koostuu suurelta osin Yliopistopalvelujen henkilöstöstä, ja 3) opiskelijat. Tätä jakoa kutsutaan kolmikannaksi ja tällaiseen yliopistoyhteisön edustukseen perustuvia toimielimiä kolmikantaisiksi elimiksi.

Kun kaikilla yliopistoyhteisön ryhmillä on toimielimessä yhtä monta edustajaa, puhutaan tasakolmikannasta. Helsingin yliopistolla on tasakolmikanta yliopistokollegiossa.



O

Opetusohjelma

Koulutusohjelman johtoryhmä päättää vuosittain opetusohjelmasta seuraavalle lukuvuodelle. Opetusohjelmassa määritellään lukuvuonna tarjottavat opintojaksot, mukaan lukien opintojen ajankohta, suorittamistavat ja vastuuopettajat.


Opetussuunnitelma

Koulutusohjelman tai esimerkiksi Kielikeskuksen opetussuunnitelma on kolmevuotinen suunnitelma, joka määrittelee muun muassa ohjelman tutkintorakenteen ja sen sisältämät opintokokonaisuudet ja yksittäiset opintojaksot osaamistavoitteineen ja arviointimenetelmineen. Opetussuunnitelmasta päättää tiedekuntaneuvosto, mutta opiskelijaedustajana siihen pääsee vaikuttamaan parhaiten koulutusohjelman johtoryhmässä, joka valmistelee opetussuunnitelman tiedekuntaneuvostolle.


R

Rehtorin ja muiden johtajien päätökset

Johtosääntöjen lisäksi yliopiston toimintaa ohjaavat yksittäiset päätökset, joista rehtoraatin ja muutaman muun yliopistotason johtajan päätökset ovat myös kaikkien nähtävissä. Päätöksiin voi opiskelijana ja opiskelijaedustajana vedota esimerkiksi, jos opettaja päättääkin pitää lukuvuoden avajaispäivän iltapäivänä opetusta – ja monissa suuremmissa asioissa. Tiedekunnassa muun muassa dekaani tekee näitä päätöksiä, erillislaitoksissa niiden johtajat.


S

Siirtymäaika

Opetussuunnitelman vaihtuessa alkaa yleensä opetussuunnitelmakauden (3 vuotta) mittainen siirtymäaika, jonka aikana pystyy vielä opiskelemaan ja valmistumaan edellisen opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.


Siirtymäsäännöt

Kun siirryt vanhasta opetussuunnitelmasta uuteen, jo suorittamasi vanhanmalliset kurssit korvaavat uuden suunnitelman mukaisia kursseja tiettyjen siirtymäsääntöjen mukaan. Siirtymäsäännöt hyväksytään aina uuden opetussuunnitelman yhteydessä eli ne valmistellaan koulutusohjelman johtoryhmässä ja päätetään tiedekuntaneuvostossa.


Strategia

Strategia on ylin yliopiston toimintaa ohjaava asiakirja, joka laaditaan monivuotiseksi, kuten vuosille 2021–2030. Strategiaa laadittaessa ja strategiakauden aikana päivitettäessä tiedekuntaneuvostot kommentoivat sitä omien tavoitteidensa mukaisesti ja opiskelijat pystyvät antamaan suoriakin kommentteja. Strategiaa toteutetaan jokavuotisten toimeenpanosuunnitelmien avulla.


T

Toimeenpanosuunnitelma

Yliopiston strategiaa toteutetaan vuosittain laadittavan toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Tiedekunnilla ja erillislaitoksilla on omat vuosittaiset toimeenpanosuunnitelmansa, jotka noudattavat sekä strategiaa että niiden omia linjauksia, kuten tavoiteohjelmia.


Tutkintovaatimukset eli tutkintorakenne

Ks. opetussuunnitelma



Sida:  1  2  (Nästa)
  ALLA