Korkeakoulukiusaamisen tilastoja

1. Korkeakoulukiusaamisen tilastoja

Kiusaaminen on perinteisesti liitetty perusasteen tai toisen asteen kouluympäristöihin ja työelämään. Korkeakoulukiusaaminen on huonommin tunnistettu ja vähän tutkittu ilmiö, josta on alettu keskustella vasta viime vuosina. Tässä korkeakoulukiusaamisen katsotaan voivan esiintyä opiskeluympäristössä, järjestötoiminnassa, opiskelijatapahtumissa, yliopiston tapahtumissa tai sosiaalisessa mediassa. 

Kiusaamista voi esiintyä niin opiskelijoiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan välisissä suhteissa. Opiskelijan henkilökunnan taholta kokema kiusaaminen on satunnaisempaa, ja useimmiten kiusaaja onkin toinen opiskelija. 

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan 7,5 % opiskelijoista kertoi olleensa kiusaamisen kohteena opiskeluaikanaan. Henkilökunnan kiusaamisen kohteena kokee olleensa 5,8 % opiskelijoista. Naiset kokivat tulleensa kiusatuiksi miehiä useammin ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset yleisimmin (amk 10,2 %, yo 7,9 %). Vastanneista 2,5 % raportoi itse kiusanneensa muita opiskelijoita. 

Muiden opiskelijoiden taholta tapahtunut kiusaaminen on ollut pääasiassa opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua, vähättelyä tai nolaamista, verbaalista hyökkäämistä, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää pilkkaamista tai arvostelua sekä kaverisuhteiden vahingoittamista. Itseen tai omaisuuteen kohdistuvaa fyysistä vahingoittamista ja teknologiavälitteistä loukkaamista tai häirintää oli harvoin. Kiusaaminen korkeakoulun henkilökunnan taholta oli pääasiassa opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua, vähättelyä tai nolaamista. Tällaista kohtelua raportoi 83 % kiusaamista kokeneista (usein 12 %, satunnaisesti 71 %, N=177), Jonkin verran raportoitiin myös henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvaa pilkkaa tai arvostelua sekä verbaalista hyökkäämistä. 

Saman tutkimuksen mukaan Helsingin yliopistossa 7,3 % eli vajaa 2 000 opiskelijaa on kokenut kiusaamista satunnaisesti tai usein toisen opiskelijan taholta. Naisista kiusaamisen kohteena kertoi olleensa 7,4 % ja miehistä 5,7 %. Henkilökunnan taholta satunnaisesti tai usein kiusaamista on kokenut 5,4 % (noin 1 400 opiskelijaa), naisista 6,1 % ja miehistä 3,4 %. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa 2,5 % raportoi itse kiusanneensa toista opiskelijaa, naisista 1,9 % ja miehistä 3,4 %. Tämä tarkoittaa, että noin 650 opiskelijaa tunnistaa itsensä kiusaajaksi Helsingin yliopistossa. 

Vuoden 2012 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen vastanneista lähes puolet korkeakoulukiusaamista raportoineista oli kokenut kiusaamista aiemmin kouluaikanaan, 20 % useiden vuosien ajan. Noin puolet korkeakoulussa muita kiusanneista kertoi kiusanneensa myös aiemmin kouluaikanaan. Kiusaamiseen ja kiusatuksi joutumiseen liittyy siis jatkumoita, ja korkeakouluissa on huomattava määrä joskus kiusaamista kokeneita opiskelijoita.