Yhdenvertaisuustoimintaa järjestöihin

Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää järjestötoiminnassa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua järjestön toimintaan. Yhdenvertaisuuteen panostaminen lisää järjestötoiminnan turvallisuutta ja jäsenten hyvinvointia. Se myös tekee järjestössä toimimisesta miellyttävämpää kaikille sekä mahdollista yhä useammalle. Osallisuuden tunne ja jäsenten välittäminen yhteisistä asioista ovat avainasemassa turvallisen ja hyvinvoivan opiskelijaympäristön luomisessa. 

HYY tukee järjestöjen yhdenvertaisuustoimintaa ja edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmansa noudattamista. 

On tärkeää, että jokainen järjestön hallituslainen ja toimija ottaa yhdenvertaisuuden vakavasti ja edistää osaltaan sen toteutumista. On lisäksi suositeltavaa valita jokaisen järjestön hallituksesta ainakin yksi yhdenvertaisuusvastaava. Hyvä alku yhdenvertaisuustoiminnan perustamiseksi on yhdenvertaisuudesta vastaavan henkilön nimeäminen ja siitä viestiminen jäsenistölle. Jos järjestö on vasta perustamassa yhdenvertaisuustoimintaansa, apua voi kysyä muilta opiskelijajärjestöiltä ja ottaa heiltä vaikutteita. Yhdenvertaisuustoiminnan luominen on pitkälti yhteistyötä, ja erilaiset näkökulmat tuovat usein esiin uusia tapoja parantaa yhdenvertaisuutta. Siksi aktiivinen yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa on hedelmällistä. 

Yhdenvertaisuusvastaavan työnkuvaan on hyvä liittää yhdenvertaisuussuunnitelman teon koordinointi, jolla pureudutaan järjestöspesifeihin yhdenvertaisuustarpeisiin. Jäsenistön kuuntelu on ehdottoman tärkeää, ja vain kuuntelemalla jäseniä voidaan kartoittaa heidän tarpeitaanAlla on listattu keinoja parantaa yhdenvertaisuustoimintaa. 

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa, mutta pienilläkin teoilla voi saada isoja muutoksia aikaan! 

7. Esimerkkejä syrjivistä rakenteista

Hyvien tapahtumakäytäntöjen lisäksi yhdenvertaisuutta voi huomioida järjestön rakenteissa. Pystyykö järjestössä toimimaan, vaikka kuuluisi johonkin vähemmistöön? Kannustetaanko miesoletettuja ja naisoletettuja samalla tavalla virkoihin? Voivatko rodullistetut ja HLBT+ opiskelijat kokea olonsa turvalliseksi järjestössä?

Eri virkojen nimikkeet voivat rajoittaa sitä millaiset henkilöt kokevat niissä toimimisen luontevaksi. Termeinä esimerkiksi isännät ja emännät sukupuolittavat virkoja turhaan ja voivat haitata sitä keihin niihin hakeutuvat sekä luoda turhia ennakkoluuloja. Korvaaviksi ehdotamme esimerkiksi: tilavastaavat, tarjoiluvastaavat, tirehtööri, kulinaristi, ruokatiimi, juomatiimi jne. 

Sukupuolten moninaisuuden huomioimiseksi järjestötiloissa tulisi olla vähintään yksi vessa, joka on sukupuolineutraali. 

Sitsikäytäntöjä on muokattu sukupuolineutraalimmiksi yksinkertaisella, ainejärjestöltä opitulla kikalla: plaseerauskortteihin merkitään, kumpaan suuntaan täytyy skoolata laulun jälkeen. Näin skoolaussuunnat eivät määrity sukupuolen mukaan.