Yhdenvertaisuuteen liittyvää käsitteistöä

4. Kiusaaminen

Kiusaamisen (ja häirinnän) suhteen merkittävää on oma kokemus, ja siinä on toiminnan lisäksi kyse turvallisuuden tunteesta. Kiusaamiseen liittyy valta-aseman väärinkäyttö, jossa kiusattu kohde tehdään puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen on luonteeltaan tahallista ja jatkuvaa, eikä kiusattu pysty puolustautumaan. Jatkuvuuden kriteeriin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä keskeistä kiusaamisessa on tunne ja ilmapiiri: jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka. Varmuudella kiusaamista on, kun kiusaamisen kohde ilmaisee tuntevansa olonsa epämukavaksi ja loukatuksi, mutta kiusaaja ei lopeta käytöstään. Korkeakouluissa fyysinen kiusaaminen on harvinaisempaa, mutta sitäkin ilmenee. 

Kiusaaminen on:

  • henkilön (toistuvaa) nöyryyttämistä, loukkaamista ja syrjimistä 

  • toisen perusteetonta arvostelua, vähättelyä, nolaamista, osaamisen ja saavutusten väheksyntää sekä maineen lokaamista juorujen levittämisellä tai naurunalaiseksi tekemisellä 

  • haukkumista, nimittelyä, uhkailua, henkilön ominaisuuksiin kohdistuvaa haukkumista ja syrjintää 

  • ryhmän ulkopuolelle sulkemista ja sosiaalisten suhteiden rajoittamista esimerkiksi puhumattomuudella tai tervehtimättä jättämisellä 

  • fyysistä vahingoittamista 

  • Työ- ja vastuutehtävien perusteetonta eväämistä 


Kiusaamisessa ei ole kysymys konfliktista, mielipide-erosta tai riidasta kahden suurin piirtein tasavertaisen ihmisen välillä.

Kiusaamista ei ole: 

  • kun työnantaja tai vastuuhenkilö käyttää asiallisesti ja perustellusti työnjohto-oikeuttaan 

  • kun työhön tai vastuutehtäviin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja 

  • kun käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita 

  • kun työ- tai vastuutehtäviä muutetaan ja muutoksista keskustellaan vastuuhenkilön kanssa 

  • kun työ- tai vastuutehtävää arvioidaan ja siitä annetaan rakentavaa ja korjaavaa palautetta 

  • kun sääntöjen tai lain mukaista kurinpitovaltaa käytetään sääntöjen ja lain mukaisesti