Yhdenvertaisuustoimintaa järjestöihin

Site: HYY moodle
Course: Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa
Book: Yhdenvertaisuustoimintaa järjestöihin
Printed by: Guest user
Date: Sunday, 23 January 2022, 10:40 AM

Description

Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää järjestötoiminnassa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua järjestön toimintaan. Yhdenvertaisuuteen panostaminen lisää järjestötoiminnan turvallisuutta ja jäsenten hyvinvointia. Se myös tekee järjestössä toimimisesta miellyttävämpää kaikille sekä mahdollista yhä useammalle. Osallisuuden tunne ja jäsenten välittäminen yhteisistä asioista ovat avainasemassa turvallisen ja hyvinvoivan opiskelijaympäristön luomisessa. 

HYY tukee järjestöjen yhdenvertaisuustoimintaa ja edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmansa noudattamista. 

On tärkeää, että jokainen järjestön hallituslainen ja toimija ottaa yhdenvertaisuuden vakavasti ja edistää osaltaan sen toteutumista. On lisäksi suositeltavaa valita jokaisen järjestön hallituksesta ainakin yksi yhdenvertaisuusvastaava. Hyvä alku yhdenvertaisuustoiminnan perustamiseksi on yhdenvertaisuudesta vastaavan henkilön nimeäminen ja siitä viestiminen jäsenistölle. Jos järjestö on vasta perustamassa yhdenvertaisuustoimintaansa, apua voi kysyä muilta opiskelijajärjestöiltä ja ottaa heiltä vaikutteita. Yhdenvertaisuustoiminnan luominen on pitkälti yhteistyötä, ja erilaiset näkökulmat tuovat usein esiin uusia tapoja parantaa yhdenvertaisuutta. Siksi aktiivinen yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa on hedelmällistä. 

Yhdenvertaisuusvastaavan työnkuvaan on hyvä liittää yhdenvertaisuussuunnitelman teon koordinointi, jolla pureudutaan järjestöspesifeihin yhdenvertaisuustarpeisiin. Jäsenistön kuuntelu on ehdottoman tärkeää, ja vain kuuntelemalla jäseniä voidaan kartoittaa heidän tarpeitaanAlla on listattu keinoja parantaa yhdenvertaisuustoimintaa. 

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa, mutta pienilläkin teoilla voi saada isoja muutoksia aikaan! 

1. Johdanto

Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää järjestötoiminnassa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua järjestön toimintaan. Yhdenvertaisuuteen panostaminen lisää järjestötoiminnan turvallisuutta ja jäsenten hyvinvointia. Se myös tekee järjestössä toimimisesta miellyttävämpää kaikille sekä mahdollista yhä useammalle. Osallisuuden tunne ja jäsenten välittäminen yhteisistä asioista ovat avainasemassa turvallisen ja hyvinvoivan opiskelijaympäristön luomisessa. 

HYY tukee järjestöjen yhdenvertaisuustoimintaa ja edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmansa noudattamista. 

On tärkeää, että jokainen järjestön hallituslainen ja toimija ottaa yhdenvertaisuuden vakavasti ja edistää osaltaan sen toteutumista. On lisäksi suositeltavaa valita jokaisen järjestön hallituksesta ainakin yksi yhdenvertaisuusvastaava. Hyvä alku yhdenvertaisuustoiminnan perustamiseksi on yhdenvertaisuudesta vastaavan henkilön nimeäminen ja siitä viestiminen jäsenistölle. Jos järjestö on vasta perustamassa yhdenvertaisuustoimintaansa, apua voi kysyä muilta opiskelijajärjestöiltä ja ottaa heiltä vaikutteita. Yhdenvertaisuustoiminnan luominen on pitkälti yhteistyötä, ja erilaiset näkökulmat tuovat usein esiin uusia tapoja parantaa yhdenvertaisuutta. Siksi aktiivinen yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa on hedelmällistä. 

Yhdenvertaisuusvastaavan työnkuvaan on hyvä liittää yhdenvertaisuussuunnitelman teon koordinointi, jolla pureudutaan järjestöspesifeihin yhdenvertaisuustarpeisiin. Jäsenistön kuuntelu on ehdottoman tärkeää, ja vain kuuntelemalla jäseniä voidaan kartoittaa heidän tarpeitaanAlla on listattu keinoja parantaa yhdenvertaisuustoimintaa. 

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa, mutta pienilläkin teoilla voi saada isoja muutoksia aikaan! 


2. Yhdenvertaisuusvastaava

Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävänä on huolehtia, että jokaisella henkilöllä on turvallinen ja hyvä olo opiskelijayhteisössäSektorin ollessa laaja ja monilta osin päällekkäinen muiden vastuualueiden kanssa, henkilö tulee tekemään paljon yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa varmistaen, että järjestön toiminta tähtää parhaalla mahdollisella tavalla yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Henkilön vastuulla on kriittisesti arvioida järjestön toimintaatunnistaa eriarvoisuutta tuottavia käytäntöjä ja rakenteita ja tuoda hallituksen tietoon havaitsemansa yhdenvertaisuusongelmat.  Yhdenvertaisuusvastaavan johdolla pohditaan ja toimeenpannaan ratkaisuja ongelmiin yhdessä hallituksen ja muiden toimijoiden kanssa. 

Yhdenvertaisuusvastaavan rooli oerityisen vastuullinen, sillä siihen kuuluu heikommassa ja haavoittuvaisemmassa asemassa olevien oikeuksien puolustamista, mikä usein tarkoittaa syrjiviksi koettujen perinteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen muuttamista. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja perinteiden kyseenalaistaminen saattaa kohdata vastustusta, joten yhdenvertaisuusvastaavan on hyvä varautua muutosvastarintaan, jolloin syrjivien käytäntöjen ongelmallisuuden esiintuonti on tärkeääPerinteiden päivittäminen ja muuttaminen yhdenvertaisemmiksi saattaa olla sensitiivinen asia yhteisölle, joten henkilön on hyvä varautua myös kohtaamaan muiden tunnelatautunutta kritiikkiä. Vastuutoimi sisältää myös erityisen luottamuksellisia asioita, joiden hoitaminen edellyttää tahdikasta käytöstä ja raskaidenkin asioiden käsittelemistä. 

Käytännössä yhdenvertaisuusvastaava ylläpitää palautemahdollisuuksia, joita ovat esimerkiksi ongelmatilannelomake sekä jatkuvan palautteen lomakesekä luo ja valvoo yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Yhdenvertaisuusvastaava myös vastaa järjestötilan turvallisemman tilan periaatteiden luomisesta ja toteutumisesta. Yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta jäsenistön äänen kuunteleminen on erittäin tärkeää. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi erilaisilla hyvinvointi- ja jäsenlähtöisyyskyselyillä, joiden avulla kartoitetaan jäsenistön hyvinvointia ja mielipiteitä.  

3. Tapahtumaturvallisuushenkilö

Tapahtumissa on hyvä olla erikseen osoitettu henkilö, joka vastaa tapahtuman turvallisuudesta. Tapahtumaturvallisuushenkilön tehtävä on olla näkyvillä tapahtuma-alueella ja tarjota osallistujille mahdollisuus ilmoittaa ongelmatilanteista. Tapahtumaturvallisuushenkilölle voi mennä puhumaan luottamuksellisesti ahdistavissa tilanteissa tai jos esimerkiksi epäilee toiselle sattuneen jotakinHenkilön on hyvä olla tietoinen tapahtuman luonteesta ja tutustua ihmisiin, jotta osallistujat kokisivat hänen lähestymisensä helpoksi. Tähän vaikuttaa oleellisesti se, että henkilö pyrkii luomaan positiivista ilmapiiriä esim. juttelemalla ihmisten kanssa ja pitämällä huolta osallistujista. Tarkkailemisen ja kyttäämisen kulttuuria tulee välttää, jotta osallistujille ei tule negatiivista tunnetta liiallisesta valvonnasta. Tapahtumaturvallisuushenkilön keskeisin tehtävä on osallistujien hyvinvoinnista huolehtiminen ja positiivisen tunnelman luominen, jotta tapahtuma olisi turvallinen ja mukava kaikille. 

Vastuupesti vaatii täyttä toimintakykyä, joten vastuuhenkilön olisi hyvä olla täysin selvä. Hänen tulisi olla vuoronsa aikana myös vapautettu muista tehtävistä, jotta hän voisi olla koko ajan saavutettavissa, eikä esimerkiksi katoaisi keittiöön tiskausnakkiin tai näyttäisi muuten kiireiseltä ja epälähestyttävältä. Tapahtumien sujuvuuden kannalta on olennaista, että tapahtumaturvallisuushenkilö on rauhallinen, näyttää stressittömältä ja viestii ulospäin sitä, että tapahtuma on kontrollissa. Kaikki tämä lisää osallistujien turvallisuuden tunnetta. 

Tapahtumaturvallisuushenkilön on tärkeää olla näkyvillä. Siksi henkilön on hyvä olla selkeästi osoitettu esimerkiksi erottuvalla liivillä tai pinssilläHenkilöistä tulisi myös viestiä ennen tapahtuman alkua ja sen aikana, jos he esimerkiksi vaihtuvatHenkilöiden puhelinnumeroiden tulisi olla tapahtumassa esillä, jotta heihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi tekstiviestillä. Henkilöistä olisi hyvä myös julkaista kuva tapahtumalle relevantissa kanavassa tunnistamisen helpottamiseksi. 

Tapahtumaturvallisuushenkilön kohtaamiseen voi liittyä ei-toivottua sosiaalista leimaantumista tai häpeää, joten vastuuhenkilön on kohdeltava tahdikkaasti ja täysin luottamuksellisesti kaikki yhteydenotot. Yhteydenotto vastuuhenkilöön voidaan kokea vaikeaksi, ja ihmiset voivat vierastaa yhteydenotosta seuraavia asioita. Sen takia sellaisia tilanteita tulisi välttää, joissa tapahtumaturvallisuushenkilö poistuu näkyvästi nurkan taakse jonkun kanssa, ja eri tilanteiseen soveltuvia vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää. Tämän takia on oleellista, että tapahtumaturvallisuushenkilö on alusta asti osa osallistujajoukkoa, jotta hänen lähestymisensä koettaisiin luonnolliseksi.  

Huom. tapahtumaturvallisuushenkilö ei ole järjestyksenvalvoja, ensihoitaja tai poliisi. Hätätilanteen sattuessa tulee aina ottaa yhteys viranomaisiin. 

4. Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoitus on lisätä järjestötiloissa toimimisen turvallisuutta. Ne toimivat perusohjesääntönä, joilla pyritään takaamaan osallistujille mukava ja rento ilmapiiri. Osallistujat on hyvä velvoittaa noudattamaan näitä sääntöjä, ja mahdollisissa ongelmatilanteissa niiden sitovuuteen voidaan vedota tilanteen selvittämisessä. 

Kaikissa HYYn järjestötiloissa tulee olla voimassa järjestöjen yhdessä sopimat turvallisemman tilan periaatteet, jotka ovat tilan seinillä nähtävissä. Myös HYYllä on omat turvallisemman tilan periaatteet.

Turvallisemman tilan periaatteista on olemassa monia muotoiluja. On suotavaa tehdä yleisten periaatteiden lisäksi myös järjestön käyttämistä tiloista tilakohtaiset erityishuomiot. Tässä yksi ehdotus turvallisemman tilan periaatteista: 

  • Perussääntönä voi sanoa, että kohtele toisia, niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ota kuitenkin huomioon, että jokainen meistä on yksilö ja eroaa joskus paljonkin esimerkiksi henkilökohtaisten rajojen suhteen. Älä yleistä omia mieltymyksiäsi. 

  • Älä tee oletuksia toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä ominaisuudesta. Et voi tietää toisen kokemuksia, ajatuksia ja elämäntilannettaKoska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. 

  • Älä määrittele toisen kokemusta tai identiteettiä hänen puolestaan. 

  • Ole avoin ja kuuntele. Kunnioita toista ihmisenä, ä kyseenalaista tai tuomitse toisen erilaisuutta. 

  • Yhteisössä ei ole tilaa väkivallalle, suvaitsemattomuudelle, syrjivälle käytökselle tai kielelle. Tähän sisältyy myös ennakkoluulot muiden taustaan tai ulkonäköön liittyen. 

  • Jos havaitset huonossa kunnossa olevan henkilön, älä jätä häntä yksin. Huolehdi hänestä itse, tai varmista, että joku muu huolehtii. Älä oleta, että sekavassa tilassa oleva henkilö on humalassa, vaan varmista kykysi mukaan, ettei kyseessä ole sairaskohtaus tai muu vakava tilanne. Jos koet, ettet osaa auttaa, pyydä lisää apua. 

  • Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei tarkoittaa ei. Lopeta tai muuta käytöstäsi, jos toinen sitä pyytää. Se mikä tuntuu sinusta hyvältä, ei välttämättä toisen mielestä tunnu samalta. Pyri tulkitsemaan tilannetta ja toista osapuolta. Varmin toimintatapa on kysyä, kuunnella ja kunnioittaa. 

  • Jos näet tai koet häirintää tai asiatonta käytöstä, ota välittömästi yhteys järjestäjiin. Häirintään puututaan välittömästi. 

  • Jos kaipaat ongelmatilanteisiin apua tai tukea, pyydä sitä. 

 

Erityisesti keskustelutilanteisiin annettuja turvallisemman tilan ohjeita ovat seuraavat: 

  • Anna tilaa! Huolehdi että kaikki tulevat keskustelussa kuulluksi ja pääsevät osalliseksi. Älä dominoi keskustelua, vaan anna myös toisille mahdollisuus osallistua, ja määritellä oma näkökulmansa. 

  • Puhu niin että kaikki voivat ymmärtää: yritä käyttää kieltä, joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille. 

  • Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä tilaisuudesta poissaolevia kohtaan. 

  • Kuuntele ja kunnioita! 

5. Ongelmatilannelomakkeet HYYn järjestöissä

Häirintälomake (käytetään myös termiä ongelmatilannelomake) ja häirintäyhdyshenkilöt ovat hyvä tapa puuttua järjestössä tapahtuvaan häirintää ja muuhun epäasialliseen käytökseen. Onkin suositeltavaa, että järjestöillä olisi selkeä keino, jolla häirintää tai epäasiallista käytöstä kohdanneet voisivat ilmoittaa matalalla kynnyksellä siitä mitä on tapahtunut.

Lomaketta tehdessä on tärkeää huomioida seuraavat asiat: 

  • Vastausten käsittely ja säilyttäminen: ilmoita jo lomakkeen tiedoissa, kuka vastauksia käsittelee ja kuinka niitä säilytetään 

  • Kaikkien yhteydenottojen tulee olla ehdottoman luottamuksellisia ja asiaa voidaan viedä eteenpäin vain ilmoittajan suostumuksella 

  • Yhteydenotosta tulisi tehdä mahdollisimman helppoa, ja mahdollisuus täyttää lomake nimettömänä on hyvä asia. Nimettömänä tullutta tietoa joudutaan kuitenkin usein kyseenalaistamaan enemmän. Monesti asian selvittäminen vaatii lisätietoja, joita ei voida kysyä ilman yhteystietoja. Tällöin lomakkeen täyttäjää kannattaa kannustaa yhteystietojen jättämiseen, ja anonyymiyden säilyttämiseksi voidaan pyytää esimerkiksi vain sähköpostiosoitteen jättämistä, jolloin vastaaja voi halutessaan käyttää osoitetta, josta nimi ei käy ilmi. 

  • Ennen kuin lomake otetaan käyttöön, sopikaa, kuka käsittelee sillä ilmoitetut asiat ja tarjotkaa valitulle henkilölle mahdollisuus hankkia tarvittavaa osaamista sekä tarvittaessa tukea 

  • Eri järjestöt pitävät silloin tällöin häirintäyhdyshenkilöille suunnattuja koulutuksia, joita kannattaa seurata 

6. Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnitelma on viranomaisen tai muun organisaation tekemä suunnitelma siitä, kuinka se työnantajana ja omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee sekä puuttuu syrjintään. Tavoitteen kannalta keskeisiä kehittämisalueita ovat: 

1. Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen 

2. Toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen 

3. Osallisuuden lisääminen 

Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii järjestön toimintaa linjaavana dokumenttina. Hallituskauden alussa uusi yhdenvertaisuusvastaava päivittää vanhan tai luo kokonaan uuden yhdenvertaisuussuunnitelman kaudelleSuunnitelman luonnissa on erittäin keskeistä ottaa huomioon jäsenien ääni, jota voi kartoittaa esimerkiksi hyvinvointi- ja mielipidekyselyillä. Suunnitelman kehittämistä varten on hyvä olla olemassa palautekanavia, ja kyselyitä on hyvä tehdä sopivin väliajoin. Vastaava myös kouluttaa suunnitelman muulle hallitukselle ja relevanteille toimijoille sekä viestii jäsenistöä suunnitelmasta. Suunnitelman olisi hyvä olla helposti tavoitettavissa jäsenistölle. Kauden aikana vastaava valvoo suunnitelman toteutumista ja raportoi tästä muulle hallitukselle. Kauden päätteeksi on myös hyvä arvioida kuluneen kauden saavutuksia ja kehityskohteita, sekä kirjata näistä toimintakertomukseen. Yhdenvertaisuuden edistämistä voidaan seurata juuri näiden raporttien perusteella. 

Yhdenvertaisuussuunnitelma on hyvä jakaa osakokonaisuuksiin, ja suunnitelman jokainen tavoite on tärkeää vastuuttaa jollekin taholle. Tavoitteiden toteutumiseksi on syytä listata toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Suunnitelmasta tulisi myös ilmetä, miten eri osa-alueiden tavoitteiden toteutumista mitataan. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on hyvä huomioida erikseen erilaisia mahdollisesti eriarvoistavaa kohtelua kokevia ryhmiä. On syytä välttää klassista virhettä, jossa vähemmistöjen asioita ajetaan kuulematta heitä lainkaan. 

 

Alla on esimerkkejä teemoista, joita yhdenvertaisuussuunnitelmassa olisi hyvä käsitellä: 

 

  • Turvallisempi tila 

Järjestö noudattaa kaikissa tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatetta. Tämän periaatteen mukaan toisia kohtaan tulee olla kunnioittava, yksilöistä ei tule henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella olettaa mitään, kaikille tulee antaa tilaa, eikä ketään saa häiritä. Kaikenlainen fyysinen ja henkinen häirintä on ehdottomasti kiellettyä. Ihmisten tulee saada määritellä oma identiteettinsä ja kokemuksensa ja toisten erilaisuutta tulee kunnioittaa. Kaikille tulee antaa mahdollisuus osallistua halutessaan, ja tilaa tulla kuulluiksiHenkilöitä ei arvoteta keskenään henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. 

  • Toiminnan läpinäkyvyys 

Järjestön toiminta on läpinäkyvää ja avointa. Kaikilla jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua hallituksen kokouksiin tai lukea jälkikäteen kokouspöytäkirjoja. Tapahtumien järjestämisessä kuullaan jäsenistön mielipiteitä ja toiveita, sekä pyritään tarjoamaan laajasti osallistumismahdollisuuksia myös toiminnan järjestämiseen. Jäsenistön mielipiteitä kartoitetaan hyvinvointi- ja palautekyselyillä.  

  • Hinnoittelu 

Osallistumismaksut tapahtumiin, kuten vuosijuhliin, pysyvät kohtuullisena. Mahdollisuuksien mukaan järjestö pyrkii maksamaan osan kulttuuritapahtumien osallistumismaksuista. Myös täysin ilmaisia tapahtumia järjestetään.  

  • Viestintä 

Tapahtumista viestitään kattavasti niin, että jäsenistö saa kuulla niistä hyvissä ajoin. Tämä tapahtuu esimerkiksi sähköpostilistojen, sosiaalisen median sekä nettisivujen kautta. Tapahtumista tiedotetaan myös englanniksi, ja englanninkielisissä versioissa kerrotaan, keneltä voi kysyä lisätietoa. Kansainvälisyysvastaava on erityisesti yhteydessä kansainvälisiin opiskelijoihin, ja pyrkii edistämään näiden osallistumisaktiivisuutta sekä tutustuttamaan suomalaiseen opiskelijakulttuuriin.  

  • Sukupuoli ja seksuaalisuus 

Järjestön toiminnassa ketään ei syrjitä hänen sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Järjestö pyrkii minimoimaan sukupuolittuneet käytännöt toiminnassaan yleisesti sekä erityisesti tapahtumissaan, kuten sitseistä. Kenenkään sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista ei oleteta, eikä kysytä tarpeettomasti.  

  • Esteettömyys 

Tapahtumista tiedotettaessa mainitaan, onko tapahtumapaikalle esteetön pääsy. Erityisesti Uudella ylioppilastalolla järjestettävien tapahtumien yhteydessä tämä on tärkeää. Ilmoittautumislomakkeissa on erikseen kohta, jossa kysytään, tarvitseeko osallistuja erityisjärjestelyjä. Järjestölle nimetään oma esteettömyysvastaava, joka saa asianmukaista koulutusta, ja joka vastaa esteettömyyttä koskeviin kysymyksiin. 

  • Vuosikurssien huomioiminen 

Järjestö ottaa toiminnassaan huomioon eri vuosikurssien opiskelijat. Kaikkia opiskelijoita kannustetaan lähtemään järjestön toimintaan mukaan, ja luodaan sellaista kulttuuria, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita. Vanhemmat ja pidemmälle opinnoissaan edenneet opiskelijat voidaan lisäksi huomioida muun muassa erilaisten työelämäaiheisten tapahtumien, kuten ekskursioiden ja työelämämentoroinnin lisäämisenä, sekä alumnitoiminnan kehittämisenä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat taas pyritään ottamaan aktiivisesti mukaan toimintaan heti syksyn alettua toimivan viestinnän avulla, ja opiskelijoita tutustutetaan toisiinsa yli koulutusrajojen. Tämä onnistuu esimerkiksi tutoreiden ja hallitukseen nimetyn fuksivastaavan toimesta, joka koordinoi toimintaa. 

  • Erityisruokavaliot 

Järjestö pyrkii mahdollisimman monipuolisesti huomioimaan jäsenistön erikoisruokavaliot. Tapahtumissa tarjottavat kasvis-, vegaani-, laktoosittomat- ja gluteenittomat vaihtoehdot ovat laadukkaita. Järjestö hyväksyy myös aatteelliset perusteet erityisruokavaliolle. 

  • Alkoholittomuus 

Mikään toiminta ei velvoita juomaan alkoholia eikä juomiseen painosteta koskaan. Järjestö järjestää riittävästi alkoholittomia tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatapahtumat sekä alkoholittomat illanvietot. Myös alkoholillisten tapahtumien, kuten sitsien, järjestämisessä tarjotaan alkoholittomia vaihtoehtoja. Alkoholiton vaihtoehto esim. sitseillä on muu kuin pelkkä vesi.

  • Etninen tausta
Ketään ei syrjitä hänen alkuperänsä tai taustan perusteella järjestössä. Kenenkään alkuperää ei oleteta, eikä kysytä tarpeettomasti. Järjestö poistaa syrjivät käytännöt, esimerkiksi etniseen alkuperään liittyvät loukkaavat sitsilaulut.


Lisätietoa yhdenvertaisuussuunnitelmasta sekä apua sen tekoon löytyy oikeusministeriön yhdenvertaisuussivuilta.

7. Esimerkkejä syrjivistä rakenteista

Hyvien tapahtumakäytäntöjen lisäksi yhdenvertaisuutta voi huomioida järjestön rakenteissa. Pystyykö järjestössä toimimaan, vaikka kuuluisi johonkin vähemmistöön? Kannustetaanko miesoletettuja ja naisoletettuja samalla tavalla virkoihin? Voivatko rodullistetut ja HLBT+ opiskelijat kokea olonsa turvalliseksi järjestössä?

Eri virkojen nimikkeet voivat rajoittaa sitä millaiset henkilöt kokevat niissä toimimisen luontevaksi. Termeinä esimerkiksi isännät ja emännät sukupuolittavat virkoja turhaan ja voivat haitata sitä keihin niihin hakeutuvat sekä luoda turhia ennakkoluuloja. Korvaaviksi ehdotamme esimerkiksi: tilavastaavat, tarjoiluvastaavat, tirehtööri, kulinaristi, ruokatiimi, juomatiimi jne. 

Sukupuolten moninaisuuden huomioimiseksi järjestötiloissa tulisi olla vähintään yksi vessa, joka on sukupuolineutraali. 

Sitsikäytäntöjä on muokattu sukupuolineutraalimmiksi yksinkertaisella, ainejärjestöltä opitulla kikalla: plaseerauskortteihin merkitään, kumpaan suuntaan täytyy skoolata laulun jälkeen. Näin skoolaussuunnat eivät määrity sukupuolen mukaan. 

8. Muistilista yhdenvertaisuustoimintaan

Mietityttääkö yhdenvertaisuustoiminnan aloittaminen tai kehittäminen? HYYn tekemän tukilistan avulla pystyt helposti tarkistamaan, huomioiko järjestösi keskeiset yhdenvertaisuuden osa-alueet toiminnassaan.


  • Järjestöllä on ainakin yksi yhdenvertaisuusvastaava.     
    • Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävä on kehittää järjestön yhdenvertaisuustoimintaa. Henkilön vastuulla on muun muassa arvioida järjestön yhdenvertaisuuden nykytilannetta, nostaa esille havaitsemansa ongelmat ja toimeenpanna ratkaisuja muiden toimijoiden kanssa. Lue lisää.

  • Järjestöllä on yhdenvertaisuussuunnitelma.
    • Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on kuvata, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Suunnitelman luomisessa on keskeistä ensin kartoittaa nykytilanne jäsenistöltä keskeisten ongelmien tunnistamiseksi sekä laatia tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Lue lisää.

  • Järjestöllä on turvallisemman tilan periaatteet.
    • Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan yhteisiä sääntöjä tai ohjeita, joiden avulla pyritään luomaan kaikille järjestön tapahtumiin ja toimintaan osallistuville yhdenvertainen ja turvallinen ilmapiiri. Turvallisemman tilan periaatteet voivat myös tukea häirintä- tai ristiriitatilanteiden ratkaisua. Myös HYYllä on omat turvallisemman tilan periaatteet, jotka löydät täältä.

  • Järjestöllä on toimintaohjeet häirintätilanteisiin.
    • Häirintään puuttuminen on meidän kaikkien tehtävä. Ohjeilla pystytään varmistamaan, että kaikki tietävät, miten puuttua häirintään ja näin ehkäistä sitä. Lue lisää.

  • Järjestöillä on tapahtumissa tapahtumaturvallisuushenkilöt.
    • Tapahtumaturvallisuushenkilöt vastaavat tapahtuman turvallisuudesta. Heidän keskeisimpiä tehtäviään ovat osallistujien hyvinvoinnista huolehtiminen, positiivisen tunnelman luominen sekä tarjota osallistujille mahdollisuus ilmoittaa ongelmatilanteista. Lue lisää.

  • Järjestö kerää palautetta toiminnastaan. 
    • Keräämällä palautetta järjestön toiminnasta järjestö saa arvokasta tietoa myös yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Palautetta kannattaa kerätä säännöllisesti. Yhdenvertaisuuden tilaa voi selvittää myös yhdenvertaisuuskyselyillä. Mallikyselyjä löytyy esimerkiksi täältä.

  • Järjestö viestii yhdenvertaisuustoiminnastaan säännöllisesti.
    • Järjestön on tärkeä viestiä jäsenilleen tekemästään yhdenvertaisuustyöstään sekä toimintaohjeistaan. Näin jäsenet pystyvät osallistumaan yhdenvertaisemman toiminnan rakentamiseen. Erityisen tärkeää tämä on uusien jäsenten kohdalla, tai kun yhdenvertaisuusohjeita ja dokumentteja päivitetään.

  • Järjestö huomioi saavutettavuuden toiminnassaan.
    • Saavutettavuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuden edistämistä niin, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Saavutettavuudella on monia ulottuvuuksia. Järjestön onkin tärkeä pohtia saavutettavuutta esimerkiksi seuraavien teemojen kautta: fyysisten tilojen esteettömyys, tapahtumien hinta, ruoka- ja juomatarjoilut sekä käytetty kieli.


Jäikö kysymyksiä tai tarvitsetko tukea? HYYn hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden yhteystiedot löydät täältä ja täältä.