Yhdenvertaisuuteen liittyvää käsitteistöä

Site: HYY moodle
Course: Yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa
Book: Yhdenvertaisuuteen liittyvää käsitteistöä
Printed by: Guest user
Date: Sunday, 23 January 2022, 10:24 AM

1. Ylioppilaskunnan rooli

Ylioppilaskunta ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Näille ei ole sijaa vastuullisessa järjestötoiminnassa. 

HYYn tehtävä on edistää jäsentensä yhdenvertaista kohtelua ja luoda sellainen ilmapiiri, jossa jokainen voi kokea olonsa turvalliseksi. Ylioppilaskunnan asiantuntijat ja häirintäyhdyshenkilöt ovat luotettava tukitaho, joka pyrkii auttamaan ongelmatilanteen ratkaisemisessa toimimalla objektiivisen ja ammattimaisen välittäjän roolissa tarjoamalla esimerkiksi keskusteluapua ja työkaluja ongelman ratkaisemiseksi. Ongelmatilanteiden käsittelyssä on hyvä muistaa, että HYY ei toimi tuomioistuimena, eikä ongelmatilanteen selvittäminen HYYn toimesta ole juridinen prosessi. Jos tilanne vaatii oikeudellista käsittelyä, autamme asian viemisessä oikealle taholle.


2. Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta aito mahdollisuus osallistua ja toteuttaa itseään.  

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuudesta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuutta sekä auttaa syrjinnän kohteeksi joutunutta.


3. Epäasiallinen kohtelu


Epäasiallinen kohtelu on kielteistä käyttäytymistä, jota ei voida pitää yleisen hyvän tavan mukaisena. Epäasiallinen kohtelu on loukkaavien kommenttien esittämistä, sosiaalista eristämistä, juoruilua, mustamaalaamista, nolaamista, huutamista, haukkumista, aiheetonta arvostelua, uhkaavaa käyttäytymistä tai aiheetonta virheistä muistuttamista. Se voi liittyä luottamus työntekoon, jossa kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, kohtuuttomien aikataulujen antaminen, mielipiteiden ohittaminen ja huomioimattomuus, perusteeton puuttuminen toisen työhön, työtä koskeviin kokouksiin kutsumatta jättäminen ja tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen ilmentävät epäasiallista kohtelua. Epäasiallisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti silloin, jos tekijä pystyy käyttämään kohteeseen valta-asemaansa. 

4. Kiusaaminen

Kiusaamisen (ja häirinnän) suhteen merkittävää on oma kokemus, ja siinä on toiminnan lisäksi kyse turvallisuuden tunteesta. Kiusaamiseen liittyy valta-aseman väärinkäyttö, jossa kiusattu kohde tehdään puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen on luonteeltaan tahallista ja jatkuvaa, eikä kiusattu pysty puolustautumaan. Jatkuvuuden kriteeriin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä keskeistä kiusaamisessa on tunne ja ilmapiiri: jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka. Varmuudella kiusaamista on, kun kiusaamisen kohde ilmaisee tuntevansa olonsa epämukavaksi ja loukatuksi, mutta kiusaaja ei lopeta käytöstään. Korkeakouluissa fyysinen kiusaaminen on harvinaisempaa, mutta sitäkin ilmenee. 

Kiusaaminen on:

  • henkilön (toistuvaa) nöyryyttämistä, loukkaamista ja syrjimistä 

  • toisen perusteetonta arvostelua, vähättelyä, nolaamista, osaamisen ja saavutusten väheksyntää sekä maineen lokaamista juorujen levittämisellä tai naurunalaiseksi tekemisellä 

  • haukkumista, nimittelyä, uhkailua, henkilön ominaisuuksiin kohdistuvaa haukkumista ja syrjintää 

  • ryhmän ulkopuolelle sulkemista ja sosiaalisten suhteiden rajoittamista esimerkiksi puhumattomuudella tai tervehtimättä jättämisellä 

  • fyysistä vahingoittamista 

  • Työ- ja vastuutehtävien perusteetonta eväämistä 


Kiusaamisessa ei ole kysymys konfliktista, mielipide-erosta tai riidasta kahden suurin piirtein tasavertaisen ihmisen välillä.

Kiusaamista ei ole: 

  • kun työnantaja tai vastuuhenkilö käyttää asiallisesti ja perustellusti työnjohto-oikeuttaan 

  • kun työhön tai vastuutehtäviin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja 

  • kun käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita 

  • kun työ- tai vastuutehtäviä muutetaan ja muutoksista keskustellaan vastuuhenkilön kanssa 

  • kun työ- tai vastuutehtävää arvioidaan ja siitä annetaan rakentavaa ja korjaavaa palautetta 

  • kun sääntöjen tai lain mukaista kurinpitovaltaa käytetään sääntöjen ja lain mukaisesti


5. Syrjintä


Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia jonkin henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. 

6. Häirintä

Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintää on ihmisarvoa loukkaava käytös ja se perustuu laissa määriteltyihin syrjintäperusteisiin. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työ- tai opiskelukaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.

Keskeistä on ymmärtää, että häirintää voi kokea, vaikkei itse kuuluisi kyseiseen syrjintäperusteiseen ryhmään, sillä kyse on ilmapiiristä ja turvallisuuden tunteesta.

Häirintä voi olla rikos ja täyttää eri rikosten tunnusmerkistön. Häiritsijä voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen vahingonkorvauslain nojalla.

6.1. Sukupuoleen perustuva häirintä


Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. 

6.2. Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Seksuaalista häirintää voivat olla esimerkiksi: 

  • seksuaalisesti vihjailevat eleet, ilmeet tai tuijotus 

  • härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä 

  • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat kaksimieliset huomautukset 

  • pornografiset aineistot 

  • fyysinen koskettelu 

  • seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset 


7. Rasismi

Rasismia ovat sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta, olemuksellisesta ja muuttumattomasta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella. Rasismi tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista ja halveksuntaa. 

Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.