Kansainvälisyys järjestötoiminnassa

Site: HYY moodle
Course: Järjestöopas [KESKEN]
Book: Kansainvälisyys järjestötoiminnassa
Printed by: Guest user
Date: Tuesday, 21 May 2024, 4:56 PM

1. Opas järjestöjen kansainvälistymiseen

Kansainväliset opiskelijat, eli vaihto-opiskelijat ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat, rikastuttavat järjestön toimintaa. He voivat antaa uusia näkökulmia ja ideoita järjestön toiminnan kehittämiseksi. Moninaisuus kannustaa luovuuteen ja tekee opiskelijajärjestöistä saavutettavampia kaikille opiskelijoille.

Yliopisto, yhteiskunta ja työmarkkinat ovat jo pitkään liikkuneet kohti yhä kansainvälisempää tulevaisuutta. Vaihtoon lähteminen opiskeluaikana tai työharjoittelun tekeminen ulkomailla ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista. Mahdollistamalla kansainvälisten opiskelijoiden osallistumisen järjestön toimintaan järjestön jäsenillä on tilaisuus kansainvälistyä kotona.

Järjestötoiminta myös edistää kansainvälisten opiskelijoiden pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Sosiaalisten suhteiden ja verkostojen puute sekä työllistymisvaikeudet ovat suurimmat syyt, miksi kansainvälisillä opiskelijoilla on vaikeuksia jäädä Suomeen opintojen jälkeen. Järjestöt ovat avainasemassa vastaamaan näihin haasteisiin, sillä järjestötoiminnassa kansainväliset opiskelijat pääsevät tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja opiskelijoihin.

On syytä myös huomioida, että kansainväliset opiskelijat eivät ole yhtenäinen massa. Osa opiskelijoista on opiskelijavaihdossa, joka kestää tyypillisesti joko syys- tai kevätlukukauden tai yhden lukuvuoden ajan. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat taas ovat saapuneet Suomeen suorittamaan kokonaista tutkintoa yleensä maisterivaiheessa. Suomeen tutkintoa suorittamaan saapuvista opiskelijoista merkittävä osa myös suunnittelee jäävänsä Suomeen opintojensa jälkeen.

Kansainvälisten opiskelijoiden tavoittaminen ja järjestön toimintatapojen muokkaaminen saattaa vaikuttaa työläältä, mutta järjestön toimintaa on mahdollista muuttaa kansainvälisemmäksi myös pienin askelin. Oheisessa oppaassa on esitelty keinoja ottaa kansainvälinen näkökulma huomioon sekä järjestön tapahtumissa että toimintatavoissa. Opas jakautuu kolmeen osioon, joista ensimmäinen (A) sisältää helppoja, kevyesti toteutettavia asioita ja toinen (B) hieman enemmän panostusta vaativia muutoksia. Kolmanteen osioon (C) on puolestaan kerätty järjestön toimintaan laajemmin ja läpileikkaavammin vaikuttavia kansainvälistymiskeinoja.

Voit myös ladata oppaan täältä.

2. Monikielisyys järjestöissä

Monikielisyydellä tarkoitetaan useamman kuin yhden kielen osaamista. Opiskelijajärjestössä tämä voi tarkoittaa, että toiminnassa käytetään suomen ja/tai ruotsin lisäksi englantia tai muita kieliä. Monikielisyys ei tarkoita täydellistä vieraiden kielten osaamista. Käytännössä todella usea on jo monikielinen, sillä lähes kaikilla on jonkintasoista osaamista muista kielistä kuin äidinkielestään.

 

Yliopisto, yhteiskunta ja työmarkkinat ovat jo pitkään liikkuneet kohti yhä kansainvälisempää tulevaisuutta, joka näkyy myös opiskelijayhteisössä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja näin ollen myös tarve monikielisyydelle tulee kasvamaan jatkossakin. Kansainväliset opiskelijat myös rikastuttavat järjestön toimintaa, joten on tärkeää antaa heillekin mahdollisuuksia osallistua järjestötoimintaan.

 

Monikielisyys voi näyttäytyä monimutkaiselta ja vaativalta, jonka vuoksi kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen voi tuntua vaivalloiselta. Monikielisyyteen kannattaa kuitenkin suhtautua joustavasti: tarkoitus ei ole vaihtaa toimintaa kokonaan esimerkiksi englanniksi, vaan mahdollistaa eri kielten käyttöä rinnakkain ja erikielisten ihmisten osallistuminen. Keskeisintä on, että ihmiset voivat kommunikoida heille sopivalla kielellä ja tulla ymmärretyksi. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkia kieliä, vaan toimijanne voivat tukea ja auttaa toisiaan osaamisensa mukaan.

 

Miten järjestö voi alkaa edistää monikielistä toimintaa?

 

  1. Kartoittakaa järjestönne lähtötilanne. Mitä kieltä tai kieliä käytätte tällä hetkellä? Mitä kieliä haluaisitte käyttää?
  2. Soveltakaa Kielibuusti -hankkeen kielitietoisen työyhteisön portaita. Portaat auttavat teitä miettimään oman järjestönne monikielisyyttä ja miten edistää sitä pienin askelin.
  3. Ottakaa huomioon resurssivaatimukset. Monikielisyys vaatii aikaa ja toimintatapojen kehittämistä. Muutosta ei siis kannata runnoa läpi, vaan kokeilla ja keskustella, mikä toimii järjestössänne ja mihin resurssinne riittävät.
  4. Olkaa joustavia ja älkää tavoitelko täydellisyyttä. Eri tilanteissa voi olla eri tarpeet ja kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä täydellisesti.
  5. Sallikaan kielten opettelua. Jäsenenne voivat haluta kehittää kielitaitoaan. Älkää siis automaattisesti vaihtako englantiin, jos joku ei puhu sujuvaa suomea vaan kysykää, millä kielellä hän haluaa keskustella. Älkää myöskään korjatko toisen englanninkieltä ellei hän ole niin pyytänyt.

3. Kolmikielinen sanasto

HYYn on koonnut sanaston järjestöjen monikielisen viestinnän tueksi. Siihen on kerätty keskeisiä termejä, joita voit tarvita järjestötoiminnassa. Sanasto toimii lähtökohtaisesti suomeksi (esimerkiksi tarkentavia kommentteja ei ole käännetty ruotsiksi tai englanniksi), mutta sitä voivat hyödyntää myös muut kuin suomenkieliset.

Sanasto on tarkoitettu nimenomaan tueksi ja helppokäyttöiseksi apuvälineeksi. Siinä esitettyjen käännösvastineiden määrä on siksi pyritty pitämään mahdollisimman pienenä. Käännösvastineet toimivat yleisimmissä järjestöjen kohtaamissa käyttökonteksteissa, ja monitulkintaisten sanojen kohdalla käyttöä on myös lyhyesti selvennetty esimerkein ja kommentein. Sanaston käännökset eivät kuitenkaan monessa tapauksessa ole ainoita mahdollisia, eikä vaihtoehtoisten käännösten käyttämistä tule pelätä, jos sellainen tuntuu sopivan paremmin käyttötilanteeseen.

Jos haluat ehdottaa lisäyksiä tai sinulla on muita kommentteja sanastoon liittyen, voit olla yhteydessä HYYn hallitukseen tai henkilökuntaan.

Lataa sanasto tästä.


4. Lisäresursseja

Kielibuusti

Kielibuusti on kansainvälisten osaajien kielitaidon kehittämiseen tähtäävä hanke, joka lisäksi tarjoaa tukea monikielisten työyhteisöjen kehittämiseen. Myös opiskelijajärjestöt voivat soveltaa hankkeen resursseja oman monikielisen toimintansa pohtimiseen. Esimerkiksi onko järjestössä mahdollista harjoitella suomen tai ruotsin puhumista ja millaisin askelin voidaan edetä kohti kielitietoista kulttuuria.


Sanakirjoja

●     MOT-sanakirjat (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla)

●     Valtioneuvoston termipankki Valter


Konekääntimet

Konekääntimet auttavat kääntämään tekstejä nopeasti, muttei kuitenkaan virheettömästi. Käännetty teksti kannattaakin aina tarkistaa tai hyödyntää vain epävirallisissa yhteyksissä. Monet kääntimet myös tallentavat kääntämänsä tekstin, joten älä käännä luottamuksellisia tekstejä netissä.

●     Euroopan komission eTranslation (vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi)

●     EU-konekäännin

●     DeepL Translator

●     Fiskmö-projektin käännin (kääntää suomen ja ruotsin/norjan/tanskan välillä)

●     MOT-kääntäjä (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla)

●     Microsoft Wordissa pystyy kääntämään kokonaisia dokumentteja (ohjeet)


Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto pyrkii toimimaan kolmikielisesti: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tätä varten yliopistolla on kieliperiaatteet, kielitietoisen yliopistoarjen ohjeet sekä toimielimiä koskevat kielisuositukset. Kieliperiaatteet linjaavat yliopiston kielikäytänteistä, kun taas kielisuositukset auttavat yliopiston hallinnon toimielimiä toimimaan monikielisesti ja kielitietoisen yliopistoarjen ohjeet tukevat koko yliopistoyhteisön arkipäivän monikielisiä kohtaamisia, keskusteluja kielikysymyksistä ja mahdollistavat kielten oppimista. Järjestönne voi käyttää näitä asiakirjoja malleina tai apuna pohtiessanne toimintanne monikielisyyttä.

●     Helsingin yliopiston kieliperiaatteet

●     Kielitietoisen yliopistoarjen ohjeet

●     Toimielinten kielisuositukset Flammassa (vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla)