Kuinka tunnistaa ja ehkäistä häirintää?

3. Kiusaamisen tunnistaminen

Kiusaaminen on toimintaa, jossa yksi tai useampi henkilö toistuvasti loukkaa, vahingoittaa tai syrjii jotakuta niin, ettei tämä voi itse vaikuttaa asiaan. Kiusaamisessa on aina erilaisia valta-asemia, koska kiusaaminen ei ole kahden tasavertaisen osapuolen välinen konflikti. Kiusattu on tilanteessa alakynnessä, eikä pysty puolustautumaan kiusaajaa tai kiusaajia vastaan.

Kiusaamista on esimerkiksi toisen perusteeton arvostelu, vähättely, nolaaminen ja osaamisen tai saavutusten väheksyminen. Myös haukkuminen, nimittely ja uhkailu sekä henkilön ominaisuuksiin kohdistuva haukkuminen ja syrjintä. Kiusaaminen voi ilmetä myös sosiaalisten suhteiden vahingoittamisena ja ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Korkeakouluissa fyysinen kiusaaminen on harvinaisempaa kuin esimerkiksi peruskoulussa, mutta sitäkin ilmenee.

Kiusaamista voi esiintyä niin opiskelijoiden välillä kuin opiskelijoiden ja henkilökunnankin välillä. Henkilökunnan opiskelijoihin kohdistama kiusaaminen on satunnaista verrattuna siihen, että kiusaajana on toinen opiskelija. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2021) mukaan 7 % opiskelijoista on tullut toisen opiskelijan kiusaamaksi, kun taas 5 % on tullut henkilökunnan kiusaamaksi.

On hyvä muistaa, etteivät kaikki ristiriitatilanteet tai konfliktit henkilöiden välillä ole automaattisesti ole häirintää tai kiusaamista. Vaikka tilanne ei ole häirintää tai kiusaamista ei myöskään tarkoita sitä, etteikö tilanne aiheuttaisi mielipahaa osallistujille tai ettei järjestön tarvitsisi käsitellä niitä.